Käsittelyssä olevan asetusehdotuksen tavoitteena on laatia selkeä ja harmonisoitu EU-lainsäädäntö, jonka avulla voidaan puuttua terroristiseen verkkosisältöön. Hallintovaliokunta on aiemmassa lausunnossaan (HaVL 37/2018 vp) kannattanut asetusehdotuksen tavoitetta terroristisen sisällön torjumisesta. Verkkoympäristöä ei tulisi voida hyödyntää terroristisessa tai muussa vakavassa laittomassa tarkoituksessa. Valiokunta tähdentää, että asetusehdotuksella tulee puuttua vain laittomaan sisältöön. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että terroristista propagandaa sisältävä laiton verkkosisältö poistetaan mahdollisimman pian tai estetään pääsy siihen, jotta sisällön jakautuminen edelleen muille verkkoalustoille estetään.
Valiokunta korostaa aiempaan lausuntoonsa viitaten, että asetuksen tulee olla riittävän selkeä ja tarkkarajainen. Tämä on olennaista sekä tehokkaan toiminnan että oikeusturvan kannalta. Erityisesti terroristisen verkkosisällön ja säilytyspalvelujen tarjoajan määritelmien tulee olla mahdollisimman tarkkarajaisia. Suomi onkin jatkokirjelmän mukaan edistänyt neuvoston yleisnäkemyksen valmistelussa muotoiluja, joilla on pyritty parantamaan asetuksen selkeyttä ja tarkkarajaisuutta. Suomi ei ole kuitenkaan voinut tukea neuvoston 6.12.2018 hyväksyttyä yleisnäkemystä, sillä asetusehdotuksessa on ollut vielä tarkennuksia vaativia kohtia. Asetuksen keskeisiä määritelmiä, toimivaltaa ja eri toimijoiden rooleja koskevia sanamuotoja on ollut Suomen näkemyksen mukaan tarpeen tarkentaa.
Neuvoston yleisnäkemys on pääosin komission alkuperäisen asetusehdotuksen mukainen. Yleisnäkemykseen on kuitenkin lisätty Suomen aloitteesta uusi säännös (artikla 4 a), joka mahdollistaa jäsenvaltion puuttumisen toisen jäsenvaltion tekemään terroristisen verkkosisällön poistopyyntöön niin, ettei se vaikuta poistopyynnön saaneen jäsenvaltion perustavanlaatuisiin etuihin. Komission ehdotuksen mukaan minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voisi tehdä terroristisen verkkosisällön poistopyynnön tai ilmoituksen mille tahansa säilytyspalvelun tarjoajalle, joka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. Neuvoston yleisnäkemyksessä terroristisen verkkosisällön määritelmään (artikla 2 a) on lisätty viittaus terrorismirikosdirektiiviin (EU 2017/541), mikä on osaltaan tarkentanut määritelmää. Yleisnäkemyksessä korostetaan myös sananvapauden ja lehdistön vapauden merkitystä. Asetuksen täytäntöönpanoaikaa on pidennetty kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen.
Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyvaiheen kanta hyväksyttiin 17.4.2019. Parlamentti on esittänyt asetusehdotukseen useita muutosehdotuksia, jotka eroavat komission ja neuvoston kannoista. Muutosehdotukset liittyvät muun muassa terroristisen sisällön ja toimivaltaisen viranomaisen määritelmiin. Terroristisen sisällön määritelmään ehdotetut muutokset lähentävät eräiltä osin asetusehdotuksen tekstiä terrorismirikosdirektiiviin, mutta edelleen eroavat osittain mainitun direktiivin rikosmääritelmästä. Myöskään ehdotettu toimivaltaisen viranomaisen määritelmä ei saadun selvityksen mukaan ole täysin yksiselitteinen. Lisäksi parlamentti ehdottaa, että poistomääräyksiä sekä proaktiivisia toimenpiteitä koskevia artikloja muutetaan ja että määräys sisältöä koskevista ilmoituksista poistetaan asetuksesta kokonaan.
Saadun selvityksen mukaan trilogineuvottelut asetusehdotuksesta on tarkoitus aloittaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, jolloin Suomi edistää puheenjohtajana neuvotteluja neuvoston yleisnäkemyksen pohjalta. Valiokunta korostaa, että näissä neuvotteluissa tulee edistää muotoiluja, jotka tukevat perusoikeuksien suojaamista sekä parantavat asetuksen selkeyttä ja tarkkarajaisuutta. Lisäksi palveluntarjoajan isäntävaltion roolia tulee mahdollisuuksien mukaan vahvistaa.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä huolehtia siitä, että puuttuminen asetuksen nojalla paitsi perus- ja ihmisoikeuksiin myös demokratiaan ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin rajoittuu vain välttämättömään.