Komission ehdotuksella uudeksi erityisosaajadirektiiviksi pyritään yksinkertaistamaan korkeaa osaamistasoa vaativiin töihin tulevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsymenettelyä ja helpottamaan EU:n sisäistä liikkuvuutta. Selvityksen mukaan voimassa oleva erityisosaajadirektiivi (2009/50/EY) ei ole vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin tukea EU:n kilpailukykyä ja kasvua ja kuroa kiinni työvoima- ja osaamisvajetta unionin työmarkkinoilla. Direktiivissä määritellyt maahanpääsyehdot on koettu liian rajoittaviksi ja menettely monimutkaiseksi, eikä direktiivi ole myöskään edistänyt sisäistä liikkuvuutta toivotulla tavalla. Useat jäsenmaat, mukaan luettuna Suomi, ovatkin käyttäneet erityisosaajia hankkiessaan kansallisia lupajärjestelmiään. Komission ehdotuksen mukaan kansallisia rinnakkaisjärjestelmiä ei jatkossa enää sallittaisi. 

Hallintovaliokunta yhtyy valtioneuvoston kannassa esitettyyn arvioon siitä, ettei voimassa oleva direktiivi ole ollut toimiva ja että sen uudistaminen on eräin varauksin kannatettavaa. Valiokunta pitää tärkeänä direktiivin tavoitetta parantaa EU:n kykyä kilpailla korkean osaamistason työntekijöistä. Erityisosaajien maahanmuuton ja työnteon mahdollistaminen on tarpeen työpaikkojen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi niin koko EU-alueella kuin Suomessakin. Tarkoitus on, että erityisosaajat eivät syrjäytä ketään työmarkkinoilta, vaan he nopeasti täydentävät työmarkkinoilta puuttuvaa osaamista. Valiokunta pitää sääntelyn sujuvoittamista ja menettelyn yksinkertaistamista kannatettavana. 

Samalla valiokunta pitää kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että direktiivi tukee myös käytännössä sille asetettuja kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita myös Suomen osalta. Eri jäsenmaiden työmarkkinat ja työmarkkinoiden houkuttelevuus poikkeavat toisistaan. Suomi sijaitsee unionin reuna-alueella eikä ole samassa asemassa isojen jäsenmaiden kanssa kilpailtaessa ulkomaalaisista erityisosaajista. Valiokunta katsoo, että järjestelmän tulee olla ketterä ja nopea, jotta suomalaiset yritykset pystyvät rekrytoimaan tarpeidensa mukaisesti. Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaa siitä, että työmarkkinoiden tarpeisiin perustuva työvoiman maahanmuuttopolitiikan kehittäminen edellyttää kansallisten työmarkkinoiden erityispiirteiden huomioimista ja mahdollisuutta joustavien kansallisten järjestelmien käyttöön. Valiokunnan mielestä on direktiivin aidon lisäarvon kannalta tärkeää edellyttää sitä, että jäsenmailla säilyy mahdollisuus myös kansalliseen erityisasiantuntijan oleskelulupajärjestelmään. 

Komission direktiiviehdotus sisältää useita muutoksia maahanpääsy- ja liikkuvuussäännöksiin. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan valtioneuvoston kanta tarkentuu käsittelyn edetessä, ja valiokunta varaa tilaisuuden lausua tarkemmin direktiiviehdotuksen sisällön yksityiskohdista. 

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esimerkiksi osaamiseen liittyviin määritelmiin sisältyy jatkoselvitystä vaativia kohtia. Komissio muun muassa ehdottaa korkeaa pätevyyttä vaativan työn määritelmän muutettavaksi korkeaa osaamistasoa vaativaksi työksi, jotta korostettaisiin enemmän todellisia taitoja. Ehdotuksen mukaan jatkossa jäsenmaan olisi vaihtoehtoisena hyväksyttävä osoituksena korkeasta osaamistasosta korkea-asteen tutkintotodistuksen lisäksi ammattikokemus, jonka taso on verrattavissa korkea-asteen tutkintoon. Nykyisin ammattikokemuksen hyväksyminen on jäsenmaalle valinnaista. Komission ehdotusta voidaan pitää ymmärrettävänä, sillä erityinen osaaminen voi muodostua myös pitkästä kokemuksesta tietyllä alalla tai muuten hankitusta osaamisesta. Komission ehdotuksesta ei kuitenkaan ilmene sitä, miten ja kenen toimesta kolmansien maiden kansalaisten ammattikokemusta ja osaamista arvioitaisiin ja tunnustettaisiin. Valiokunta pitää ehdotuksen täsmentämistä tarpeellisena ja tähdentää sitä, että korkea osaaminen todella tarkoittaa korkeaa osaamistasoa vaativan työn tehtäviä. Valiokunta tuo saamansa selvityksen perusteella tässä yhteydessä esille myös sen, että esimerkiksi Suomessa ei ole erillistä validointitoimintoa, vaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tapahtuvat joko osana tutkintoa (näyttötutkinnot) tai koulutukseen pääsyn yhteydessä tapahtuvana aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisena ja tunnustamisena, toisin sanoen osana kansallista koulutusjärjestelmää ja sen kansallista sääntelyä. Komission ehdotuksessa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nähdään erillisenä prosessina, joka kytkettäisiin maahanpääsyn perusteita koskevaan arviointiin, joka taas on erillään koulutusjärjestelmästä. 

Lopuksi valiokunta tähdentää direktiivin tavoitetta sujuvoittaa ja tehostaa erityisosaajia koskevaa menettelyä. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei sääntelyllä luoda tarpeetonta byrokratiaa tai lisätä hallinnollista taakkaa.