Perustelut
Komissio julkaisi 13.2.2008 laajan, kolmesta tiedonannosta koostuvan
ns. komission rajapaketin. Ensimmäinen tiedonannoista esittelee
komission näkemyksiä EU:n rajaviraston Frontexin
tähän astisesta toiminnasta, kehittämistarpeista
sekä mahdollisista uusista toimista (KOM (2008) 67 lopull.).
Rajapaketin toinen tiedonanto käsittelee Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR)
kehittämistä (KOM (2008) 68 lopull.) ja kolmas
tiedonanto käsittelee EU:n rajaturvallisuuden seuraavia
kehitysaskeleita (KOM (2008) 69 lopull.). Rajapaketti ei sisällä yksittäisiä lainsäädäntöaloitteita,
eikä sitä ole vielä toistaiseksi käsitelty
neuvostossa.
Valiokunta korostaa tehokkaan ja kattavan rajavalvonnan tärkeyttä kaikilla
unionin ulkorajoilla. Rajapakettia on käsiteltävä samalla
osana Euroopan unionin kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa,
jonka muita keskeisiä elementtejä ovat mm. laittoman
maahantulon ja ihmiskaupan torjuminen, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän
luominen, yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja laillisen
maahanmuuton edistäminen. Ihmis- ja perusoikeudet sekä kansainvälinen
suojelu sisältyvät läpileikkaavina osina
kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Rajapaketilla on liittymäkohtia myös
neuvostossa tällä hetkellä käynnissä olevaan
ns. post-Haag-prosessiin (E 115/2007 vp).
Suomi on toiminut aktiivisesti ja johdonmukaisesti EU:n yhteisen
rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämisessä ja
pystynyt siten vaikuttamaan merkittävästi unionin
toiminnassa valittuihin linjauksiin. Suomen onnistunut ennakkovaikuttaminen
näkyy myös rajapaketin ehdotuksissa.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan vastuu
ulkorajavalvonnasta on säilytettävä jäsenvaltioilla.
Suomen on voitava itse määrittää rajaturvallisuuteen
käytettävien resurssien laatu ja määrä.
Rajaturvallisuustehtävien johtovastuu on myös
aina oltava sen jäsenvaltion viranomaisella, jonka alueella
kulloinkin toimitaan.
Frontexia koskevassa tiedonannossa esitetään
harkittavaksi itsenäisen toimintakyvyn luomista rajaturvallisuusvirastolle.
Frontexin johtamat jäsenvaltioiden yhteiset operaatiot
ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi laittoman maahanmuuton
ja ihmiskaupan torjumisessa ja tutkimisessa sekä väärennettyjen
asiakirjojen tunnistamisessa. Lisäksi operaatioiden avulla
on voitu tutustua toisten jäsenvaltioiden parhaisiin käytänteisiin
sekä tehostaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä.
Joidenkin operaatioiden käyttöön on kuitenkin
ollut vaikeata löytää riittävästi
jäsenvaltioiden kalustoa ja henkilöstöä.
Tästä huolimatta valiokunta pitää edelleen
lähtökohtana sitä, että kalustoluovutukset
Frontexin operaatioihin ovat vapaaehtoisia. Edellä kerrotusta johtuen
valiokunta pitää perusteltuna esitystä siitä,
että Frontexille kehitetään omaa itsenäistä toimintakykyä.
Käytännössä se tarkoittaisi
henkilöstön ja kaluston hankkimista suoraan rajaturvallisuusviraston
alaisuuteen. Tällä kehityksellä ei kuitenkaan
missään tilanteissa saa heikentää jäsenvaltioiden
täyttä vastuuta omista ulkorajoistaan. Frontexin
kehittämisessä on nojauduttava Frontexin asiantuntemukseen
ja kokemukseen.
Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä,
että Suomi tutkii mahdollisuuksia saada vedettäväkseen
Frontexin alla toimiva alueellinen keskus, jonka kautta olisi mahdollista
tiivistää yhteistyötä Venäjän
kanssa. Valiokunta pitää myös tärkeänä,
että Suomen poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten välistä viranomaisyhteistyömallia
(PTR-yhteistyö) viedään eteenpäin
myös unionissa.
Komission ehdottama rajanylitystietojärjestelmä tuo
merkittävää lisäarvoa unionin
tehokkaan ulkorajavalvonnan kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota
rajanylitystietojärjestelmän ja luotettujen matkustajien
järjestelmän jatkovalmisteluissa tietosuojan riittävän
tason ja valvonnan sekä kolmannen maan kansalaisen oikeusturvan
takaamiseen. Lisäksi on syytä selvittää tarkasti
biometriikkaa koskeva sääntely sekä ehdotettujen
järjestelmien kustannukset.