Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Komissio on 12.10.2005 tehnyt ehdotuksen puitepäätöksestä, joka koskee tietojen saatavuusperiaatteen toteuttamista (KOM (2005) 490 lopullinen). Puitepäätöksen avulla luodaan uusi Euroopan unionin kattava yhteistyöväline, jonka avulla rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja tutkiminen tehostuvat. Yhteistyön tehostuminen perustuu joko suoraan pääsyyn toisten jäsenvaltioiden tietojärjestelmien tietoihin tai pääsyyn niitä koskeviin viitetietoihin. Uuden säännöstön avulla jäsenvaltiot saavat tarvitsemansa tiedon joko itse hakemalla tai, saatuaan ensin viitetiedon siitä, että jollakin jäsenvaltiolla on jokin tieto hallussaan, tekemällä erillisen, tietoa koskevan pyynnön kyseiselle valtiolle. Komissio tulee jatkossa antamaan eri tietoluokkia koskevat päätösehdotukset, jolloin jokaisen tietoluokan kohdalla voidaan valita asianmukaisin vaihtoehto tietojen saamiseksi.

Puitepäätösehdotuksen liite I sisältää lomakkeen, jolla viitetietojärjestelmän mukaisessa menettelyssä pyydetään tietoja toisesta jäsenvaltiosta. Liitteessä II on lueteltu ne tietoluokat, joihin puitepäätöstä sovelletaan: DNA-tunnisteet, sormenjäljet, ballistiset tiedot, ajoneuvorekisteritiedot, puhelinnumerot ja datan välitystiedot pois lukien viestin sisältö sekä vähimmäistiedot henkilön tunnistamiseksi väestörekisteristä. Liite III sisältää ne kriteerit, joiden mukaan määritellään vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Komissio tulee jatkossa antamaan eri tietoluokkia koskevat päätösehdotukset, jolloin jokaisen tietoluokan kohdalla voidaan valita asianmukaisin vaihtoehto tietojen saamiseksi.

Komissio on antanut samoihin aikoihin ehdotuksen yhteisten tietosuojasääntöjen luomiseksi kolmannen pilarin alueella. Tietosuojaa koskeva säännöstö on tarkoitus saattaa voimaan ennen kuin tietojen saatavuusperiaatteen toteuttavaa järjestelmää aletaan soveltaa. Tietojen saatavuusperiaatetta koskevan säännöstön tulee olla sovellettavissa 1.1.2008 lukien.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti tehtyyn ehdotukseen. Toteutuessaan ehdotus tehostaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja erityisesti Europolin tiedonsaantia.

Ehdotus noudattaa toissijaisuusperiaatetta komission mainitsemilla perusteilla. Asetetut määräajat lainsäädännön valmistelemiseksi ovat todennäköisesti liian tiukkoja, ja niistä tulee voida joustaa laadukkaan lainsäädännön varmistamiseksi. Tätä voidaan perustella silläkin, että myös yhteiset tietosuojasäännökset sisältävä puitepäätös tulee hyväksyä EU:ssa ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja saattaa kansallisesti voimaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan oikeusperustaksi valittu puitepäätös on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.

Uudella puitepäätöksellä tulee saada lisäarvoa jo olemassa oleviin yhteistyövälineisiin verrattuna. Puitepäätöksen soveltamisalaa määrittelevä 1 artikla rajautuu rikosten estämiseen, selvittämiseen ja tutkimiseen. Tietojen käyttötarkoituksesta määräävä 7 artikla rajaa tietojen käytön yksittäisen rikoksen ennalta estämiseen, selvittämiseen ja tutkimiseen. Valtioneuvosto katsoo, että jatkokeskusteluissa tulee pyrkiä siihen, että puitepäätöksen soveltamisala on riittävän joustava, jotta sen avulla saatuja tietoja voidaan käyttää myös laajoihin rikoskokonaisuuksiin, joihin sisältyy useita rikosnimikkeitä. Henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta on kuitenkin noudatettava.

Valtioneuvosto kannattaa selkeitä ja tiukkoja määräaikoja pyydettyjen tietojen toimittamiselle toiseen jäsenvaltioon. Valtioneuvosto katsoo, että 11 artiklassa säännelty mahdollisuus joustaa asetetusta määräajasta on kuitenkin riittävä. Kaikki ne tiedot, joita puitepäätös koskee, eivät kuitenkaan ole suomalaisten lainvalvontaviranomaisten rekistereissä, jotka vakiintuneesti toimivat kansainvälisessä vuorovaikutuksessa muiden maiden viranomaisten kanssa ja jotka ovat järjestäneet tiedonvaihtotoimintansa ympärivuorokautiseksi. Jatkokeskusteluissa tuleekin selvittää se, miten tällaiset tiedot voidaan kansallisen lainsäädäntömme ja viranomaisten keskinäisen sekä viranomaisten ja yksityisten tahojen välisen yhteistyön puitteissa sisällyttää tietojen saatavuuspuitepäätöksen soveltamisalaan. Lisäksi on todettava, ettei Suomessa ole ballistisia tietoja sisältävää henkilörekisteriä.

Ehdotuksen 5 artiklan mukaan jäsenvaltioiden vastaavien toimivaltaisten viranomaisten määräytymisperusteet päätettäisiin 19 artiklan mukaisessa komiteamenettelyssä. Komitea ratkaisisi myös artikloissa 11 ja 12 säädetyt tekniset yksityiskohdat tietojen ja niiden käyttötarkoitusta koskevien rajoitusten välittämisessä.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan komiteamenettelyä voidaan käyttää myös kolmannen pilarin asioissa, mutta komitean tulee ratkaista ainoastaan teknisiä kysymyksiä. Komiteamenettelyn käyttämiseen 11 ja 12 artikloissa mainituissa tapauksissa voidaan suhtautua myönteisesti: menettelyä koskevat säännökset on kirjattu auki eikä jätetty viittaussäännösten varaan. Komitean toimivaltaan kuuluvat asiat eivät käy selkeästi ilmi ehdotuksesta, ja ne tulee selvittää jatkokäsittelyssä. Valtioneuvosto katsoo, että komiteamenettelyssä voitaisiin sopia niistä edellytyksistä, joiden perusteella kukin jäsenvaltio nimeäisi omalta osaltaan toimivaltaiset viranomaiset.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen ehdotuksen keskeiseen ratkaisuun, että tietojen antaminen toisen jäsenvaltion viranomaisille tapahtuu lähtökohtaisesti suorien käyttöoikeuksien kautta. Ennen kuin suorien käyttöyhteyksien avaamiseen voidaan ottaa lopullisesti kantaa, on pystyttävä ratkaisemaan ne tekniset, kielelliset, oikeudelliset ja tietosuojakysymykset, jotka tähän ratkaisuun liittyvät. Ellei suorien käyttöoikeuksien antaminen ole mahdollista, käytettäisiin viitetietojärjestelmää. Sen osalta olisi arvioitava siihen liittyvät lainsäädäntötarpeet. Valtioneuvosto katsoo, että valmistelussa tulee pitää huoli siitä, että komission ehdotus yhteisiksi tietosuojasäännöiksi kolmannen pilarin alueella tulee täyttämään ne tietosuojatarpeet, joita suorien käyttöoikeuksien antaminen tai viitetietojärjestelmän käyttöönotto luo. Yhteiset tietosuojasäännöt tulee olla vahvistettu ennen kuin tietojen saatavuusperiaatetta ryhdytään soveltamaan.