Esityksen lähtökohdat

Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman, jolla tuetaan hallituksen julkisen talouden kestävyystavoitetta. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen muutosten tarkoituksena on mahdollistaa Digi- ja väestötietoviraston sekä eräiden sen asiakasorganisaatioiden säästötavoitteiden toteutumista. Digi- ja väestötietovirasto valmistautuu toimintamenomäärärahansa ja henkilömääränsä merkittävään vähentymiseen tulevina vuosina. Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät sellaiset priorisoidut valtiovarainministeriön toimialan lainsäädännön muutokset, jotka ovat edellytyksenä Digi- ja väestötietoviraston suunnittelemille toimenpiteille. 

Esityksessä ehdotetaan, että Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluva kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu lakkautetaan sen nykyisessä merkityksessä. Jatkossa Digi- ja väestötietoviraston kansalaisille tarjoaman tuen painopiste siirtyy digitaalisten palvelujen käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin. Lisäksi hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin lukeutuva kansallisen palveluväylän käyttövelvollisuus ehdotetaan poistettavaksi niiltä viranomaisilta, joita se voimassa olevan lain mukaan koskee. Ehdotuksen mukaan viranomaisilla on kuitenkin jatkossakin oikeus palveluväylän käyttöön. Tukipalvelujen kustannuksia ja niistä perittäviä maksuja koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että Digi- ja väestötietovirasto voi jättää maksun perimättä luonnollisen henkilön tunnistuspalvelun ja asiointivaltuuspalvelun julkisoikeudellisesta käytöstä muun muassa eräiltä viranomaisilta, valtioelimiltä ja julkista hallintotehtävää hoitavilta.  

Esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä todetuin huomioin. 

Kansalaisneuvonta

Esityksessä ehdotetaan Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain (304/2019) 3 §:n muuttamista poistamalla sen 2 momentista viraston tehtävä kansalaisneuvonnan hoitajana. Kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun lakkauttamisen myötä on tarkoitus siirtää vapautuvista resursseista yhtä henkilötyövuotta vastaava määrä Digi- ja väestötietoviraston omien digitaalisten palvelujen käyttäjätukeen ja neuvontaan sekä digitaalisten palvelujen käytön tukeen liittyviin tehtäviin.  

Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee huoli siitä, että kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun lakkauttaminen voi vaikuttaa hallinnossa asioivien ja erityisesti heikommassa asemassa olevien, esimerkiksi vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden käytössä oleviin keinoihin löytää oikea viranomainen, johon ottaa yhteyttä omassa asiassaan. 

Hallituksen esityksessä (s. 15) todetaan, että esityksen valmistelussa on arvioitu, että riski tällaisen vaikutuksen muodostumisesta on vähäinen. Kansalaisneuvonnan luonne on ollut antaa yleistä neuvontaa, joka tukee muiden viranomaisten omaa neuvontaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleisneuvontaan tulleiden muiden organisaatioiden palveluja koskevien yhteydenottojen määrä on ollut vähäistä.  

Valiokunta myös toteaa, että sen lisäksi, että käytössä on ollut yleinen kansalaisneuvonta, kaikilla viranomaisilla on velvollisuus antaa neuvontaa hallintolain (434/2003) 8 §:ssä säädetyn viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuuden perusteella. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisella on myös opastamisvelvollisuus, johon sisältyy se, että viranomaisen tulee pyrkiä opastamaan asiakas asiassa toimivaltaiseen viranomaiseen, jos esitetty kysymys tai tiedustelu koskee viranomaisen toimivaltaan kuulumatonta asiaa. Hallintolain esitöissä (HE 72/2002 vp, s. 64) todetaan, että opastamisvelvollisuus pitäisi sisällään asiakkaan ohjaamisen toimivaltaiseen viranomaiseen myös toiselle hallinnonalalle tai kokonaan hallinnon ulkopuolellekin.  

Hallintovaliokunta pitää ehdotettua kansalaisneuvonnan lakkauttamista perusteltuna. Valiokunta haluaa kuitenkin tässä yhteydessä korostaa hallintolain mukaista viranomaisen neuvontaa ja opastamisvelvollisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä viranomaiselle kuuluvat velvollisuudet käytännössä myös toteutuvat. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että myös viranomaisten on jatkossa pyrittävä kehittämään tehokkaampia tapoja palvelutarpeeseen vastaamiseen, kuten esimerkiksi tekoälyavusteisen automatiikan käyttöä palvelutarpeen analysointiin, vastaamaan yleisempiin kysymyksiin ja ohjaamaan haasteellisempia kysymyksiä oikeille tahoille. 

Hallintovaliokunta tuo vielä esiin, että valiokunnassa on myös parhaillaan käsiteltävänä muita aihealueeseen liittyviä esityksiä kuten sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskeva hallituksen esitys (HE 124/2025 vp) ja valtion yhteistä asiakaspalvelutoimintaa (Suomi-pisteitä) koskeva hallituksen esitys (HE 122/2025 vp). Esimerkiksi hallituksen esityksessä HE 122/2025 vp ehdotetaan, että yhteisissä asiakaspalvelupisteissä tarjotaan kunkin toimivaltaisen viranomaisen antaman asiakaspalvelun lisäksi yhteistä asiakaspalvelua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nämä Suomi-pisteet tuottavat jo nyt palveluja niille, joille esimerkiksi digiasiointi on vaikeaa taitojen tai laitteiden puuttuessa tai joille käyntiasiointi muutoin on tarpeen. 

Palveluväylä

Esityksessä ehdotetaan hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 5 §:n 1 momentin johdantokappaleen muuttamista siten, että jatkossa viranomaisilla on palveluväylän käyttömahdollisuus, mutta ei käyttövelvollisuutta. Hallituksen esityksessä (s. 21) todetaan, että käyttövelvoitteesta luopuminen ei vaaranna julkishallinnon digitaalisen infrastruktuurin yhdenmukaisuutta eikä heikennä yhteentoimivuutta. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa käyttäjäorganisaatioille vaihtoehtoisia, kustannustehokkaampia, helpommin ylläpidettäviä ja vähintään saman tietoturvatason menetelmiä toteuttaa tietoturvallisia tiedon siirron ratkaisuja. 

Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan palveluväylän käyttövelvollisuudesta luopuminen tuo merkittävästi joustavuutta ja sitä myötä kustannustehokkuutta erityisesti organisaatioille, joilla ei ole palveluväylää käytössä. Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän tietopalveluissa palveluväylä säilyy käytössä yhtenä mahdollisena integraatioratkaisuna.  

Saamaansa selvitykseen perustuen hallintovaliokunta toteaa, että palveluväylän käyttövelvollisuuden poistamisella ei ole välitöntä vaikutusta viranomaisten toimintaan tai palvelujen tuottamiseen, koska palveluväylän tuottamista jatketaan ja käyttäjäorganisaatioille tarjotaan käyttöönoton ja käytön tukea. Digi- ja väestötietovirasto myös kehittää palveluväylää edelleen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Hallintovaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. 

Eräiden tukipalvelujen maksut

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 25 §:n 1 momenttia siten, että Digi- ja väestötietovirasto voi jättää maksun perimättä luonnollisen henkilön tunnistuspalvelusta ja asiointivaltuuspalvelusta eräiltä käyttäjäorganisaatioilta. Näistä palveluista ei ole toistaiseksi peritty maksuja. Ehdotuksen tarkoituksena on, että jatkossa maksuja ryhdytään perimään, mutta maksuvelvollisuudesta on mahdollista vapauttaa valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin määritellyt tahot. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve maksujen perimiselle perustuu siihen, että Digi- ja väestötietoviraston toimintamenomäärärahoja leikataan tulevina vuosina ja viraston edellytykset tarjota ja kehittää palveluja nykyisessä muodossa ja laajuudessa voivat heikentyä. Maksujen kohdentaminen välilliseen julkishallintoon ja yksityisiin toimijoihin perustuu siihen, että valtion varoista ei ole mahdollista osoittaa palveluja käyttäville organisaatioille lisämäärärahaa tukipalvelujen maksujen maksamiseen. Viranomaisten palvelut ovat valtion maksuperustelain (150/1992) 4 §:n mukaan lähtökohtaisesti maksullisia.  

Ehdotetun tukipalvelulain 25 §:n 1 momentin mukaan tukipalvelujen käytöstä julkisoikeudelliseen tarpeeseen voidaan maksu jättää perimättä viranomaisilta, valtioelimiltä (kuten eduskunta ja tasavallan presidentti ja tasavallan presidentin kanslia) sekä niiltä julkista hallintotehtävää hoitavilta, joiden toiminta merkittävässä määrin rahoitetaan valtion varoista sekä kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän yksin tai yhdessä suoraan tai välillisesti täysin omistamilta yhteisöiltä sekä mainittujen yksin tai yhdessä perustamilta säätiöiltä. Maksu voidaan tasapuolisen kilpailun turvaamisen vuoksi jättää perimättä ainoastaan siltä osin kuin kyse on julkisoikeudelliseen tarpeeseen tapahtuvasta tukipalvelun käytöstä.  

Muutettavaksi ehdotetun 25 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainministeriön asetuksella eli käytännössä maksuasetuksella annetaan tarkemmat säännökset niistä tahoista, joilta maksu jätetään perimättä. Hallintovaliokunnalla ei ole ollut mahdollisuutta ehdotetun esityksen yhteydessä tutustua asetusluonnokseen. Valiokunnalle on kuulemisissa joiltain osin jäänyt epäselväksi, keitä maksuttomiin palveluihin oikeutettuja on tarkoitus valtioneuvoston asetukseen sisällyttää. Tästä syystä valiokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö valmistelee asetuksen huolellisesti siten, että erityisesti ne tahot, jotka julkista hallintotehtävää hoitavat muun toimensa ohella tulevat kuulluiksi. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että maksuttoman käytön tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellisia vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti.