Perustelut

Lakiehdotuksen tarkoituksena on kaupunkiseutujen elinvoiman, kilpailukyvyn ja toimivuuden turvaamiseksi edistää seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palveluiden käyttöä kuntarajoista riippumatta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetulla lailla (169/2007) pyritään muun muassa edistämään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja palvelujen saavutettavuutta sekä liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuutta. Kaupunkiseutujen osalta on tärkeää tukea seudun toimivuutta yhtenäisenä työssäkäyntialueena. Paras-puitelain tavoitteisiin kuuluu vahvistaa pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Tällaisilta seuduilta laki edellyttää suunnitelmien laatimista siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla. Tehtyjen suunnitelmien arvioinneissa on ilmennyt muun muassa, että seudut ovat esittäneet suunnitelmissaan varsin vähän keinoja yhdyskuntarakenteen ja kuntarajat ylittävän palveluiden käytön muodostaman kokonaisuuden hallintaan. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä annetussa valtioneuvoston selonteossa tarkastellaan kaupunkiseuduilla ilmeneviä yhteistyön ongelmia (VNS 9/2009 vp). Vaikka nämä ongelmat ovat usein samankaltaisia, on seutujen välillä huomattavia eroja taustalla olevien lähtökohtien, tilanteiden ja ominaispiirteiden suhteen.

Eduskunnan hyväksymän hallintovaliokunnan Paras-selonteosta antaman mietinnön mukaisesti valiokunta pitää edelleen huolestuttavana, etteivät uudistuksen vaikutukset ole käytännössä näkyneet kuntatalouden kannalta merkittävimmissä kunnissa, suurissa kaupungeissa, jotka täyttävät puitelain edellyttämät väestöpohjat ja jotka eivät ole tehneet rakenteellisia uudistuksia (HaVM 8/2010 vp).

Hallintovaliokunta toteaa, että käsiteltävänä oleva lakiehdotus noudattaa Paras-selonteon linjauksia. Selvitysmenettelyn, jonka käynnistämisestä aloitteen voi tehdä yksi tai useampi seudun kunta ja jonka valtiovarainministeriö voi käynnistää myös oma-aloitteisesti, tarkoituksena on tukea kaupunkiseutujen yhteistyötä ja vahvistaa tätä. Selvitysmenettelyyn voivat osallistua myös muut kuin hallituksen esityksessä nimetyt kaupunkiseudut, jos seudun kunnat sitä yhteisesti esittävät. Kaupunkiselvittäjän tehtävänä on tehdä ehdotukset seudun yhdyskuntarakenteen eheyden ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi kuntarajat ylittäen koko kaupunkiseudulla. Säädettävän lain nojalla kunnan tulee kolmen kuukauden kuluessa tehdä päätöksensä kaupunkiselvittäjän ehdotusten käyttöönotosta. Ellei kunta päätä ottaa ehdotuksia käyttöön, voi kaupunkiselvittäjä tehdä uudet ehdotukset, jotka kuntien valtuustojen tulee myös käsitellä. Seudun kuntien tulee lisäksi yhdessä antaa valtiovarainministeriölle vuosittain selvitys kaupunkiselvittäjän ehdotusten täytäntöönpanosta. Selvitysmenettely ei sisällä kuntiin kohdistuvia pakkotoimia, vaan kaupunkiseutujen toiminnallisen eheyden parantamiseen ja palveluiden saatavuuden turvaamiseen kuntarajoista riippumatta pyritään muulla tavoin valtion ja kuntien yhteisin ponnisteluin. Valiokunta korostaa, että koko selvitysmenettely tulee toteuttaa hyvässä yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.