Perustelut
Kansainvälisiä pakotteita käytetään
yhä enenevässä määrin
kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Pakotteita on käytetty muun muassa terrorismin ja joukkotuhoaseiden uhkan
torjumiseksi, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen
edistämiseksi. Laajasti omaksutuilla pakotteilla on voitu
tuloksellisesti eristää kansainvälisiltä markkinoilta toimijoita,
joiden tavoitteet ovat esimerkiksi YK:n peruskirjan vastaisia. Yhdistyneiden
kansakuntien turvallisuusneuvoston määräämien pakotteiden
lisäksi Euroopan unioni on enenevässä määrin
turvautunut rajoittavien toimenpiteiden käyttämiseen
osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.
Maamme on korostanut pakotteiden käyttökelpoisuutta
osana kokonaisvaltaista ulkopoliittista lähestymistapaa
erilaisiin kansainvälisiin turvallisuusuhkiin ja pitänyt tärkeänä pakotteiden
tehokasta kansallista täytäntöönpanoa.
Suomen voimassa oleva lainsäädäntö on
pakotteiden lisääntynyt käyttö ja
olennainen monipuolistuminen huomioon ottaen verraten vanhaa. Esimerkiksi
keskeinen pakotelaki, laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden
kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien
velvoitusten täyttämisestä (659/1967),
on vuodelta 1967. Siihen on tehty vain välttämättömiä EU-jäsenyydestä johtuvia
muutoksia. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että yhdessä EU-lainsäädännön
kanssa maamme voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö täyttää pääsääntöisesti Suomen
kansainvälisten velvoitteiden asettamat edellytykset ja
tarjoaa perustan YK:n ja EU:n asettamien pakotteiden kansalliselle
täytäntöönpanolle.
Valiokunta pitää joka tapauksessa perusteltuna
hallituksen esityksen päätavoitetta varmistaa entistä tehokkaammin,
etteivät pakotteiden kohteena olevat luonnolliset tai oikeushenkilöt
voi piilottaa varojaan Suomeen ja toteuttaa täällä pakotteiden
vastaisia liiketoimia. Lisäksi esillä olevien
lakiehdotusten tavoitteisiin kuuluu tehokkaan viranomaistyöskentelyn
varmistaminen myös muunlaisia pakotteita täytäntöön
pantaessa.
Hallituksen esitykseen sisältyvät lainsäädäntöehdotukset
voidaan jakaa neljään pääosioon: varojen
jäädyttäminen, rahanpesulain (503/2008)
muutokset, matkustusrajoitteet ja alusliikenteen rajoitukset.
Esityksen mukaan ei ole odotettavissa, että Suomesta
löytyisi merkittävässä määrin
kansainvälisten pakotteiden kohteena olevien luonnollisten
henkilöiden tai oikeushenkilöiden omaisuutta.
Valiokunta pitää jäädyttämisvelvoitteiden
tehokasta täytäntöönpanoa kuitenkin tärkeänä etenkin
sen varmistamiseksi, ettei Suomea voida jatkossakaan käyttää esimerkiksi
jäädytettävän omaisuuden piilottamiseen
tai varojen sijoitustoimintaan. Valiokunta pitää myös tärkeänä,
että hallituksen esitys toteutuessaan mahdollistaa Keskusrikospoliisin
yhteydessä olevan Rahanpesun selvittelykeskuksen hallussa
olevien tietojen nykyistä laajemman käytön
ja siten vähentää merkittävästi
viranomaisyhteistyön esteitä. Erityisesti rahanpesulain
muutosehdotuksilla on tarkoitus parantaa Rahanpesun selvittelykeskuksen
toimintaedellytyksiä niin, että ne vastaavat pakotteiden
täytäntöönpanoon liittyvän
käytännön työn tarpeisiin.
Esitykseen sisältyy myös säännös,
jonka mukaan ulosottomiehen tulee ulkoasiainministeriön
hakemuksesta ulosottokaaren (705/2007) mukaisessa
menettelyssä etsiä ja jäädyttää sellaisia
Suomessa olevia varoja, jotka tulee Euroopan unionin neuvoston asetuksella
jäädyttää. Hallituksen esityksen
yleisperusteluissa todetaan, että ulosotto tarvitsee toimissaan
aina laissa säädetyn, muun viranomaisen antaman
täytäntöönpanoperusteen. Valiokunta
toteaa, että ulosotto-oikeudellisesti käsite täytäntöönpanoperuste
viittaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä säädettyjen
ulosottoperusteiden luetteloon. Neuvoston asetus pakotteista ja
sen liite pakotelistatuista henkilöistä ei kuitenkaan
kuulu ulosottoperusteiden luettelossa mainittuihin ulosottoperusteisiin.
Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksen valmistelussa
ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa ulosottoperusteiden luetteloa.
EU:n pakoteasetuksen täytäntöönpano
ulosotossa perustuukin ulosottokaaren 1 luvun 2 §:ään,
missä säädetään ulosottokaaren
mukaisen menettelyn noudattamisesta silloin, kun siitä muussa
laissa säädetään. Valiokunta
toteaa lisäksi, että 1. lakiehdotuksen 2 b §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa EU:n pakoteasetus on virheellisesti
rinnastettu käsitteeseen ulosottoperuste. Sama epätarkkuus
löytyy myös säätämisjärjestysperusteluista.
Lakiehdotuksissa otetaan huomioon myös se seikka, että YK:n
ja EU:n asettamat pakotteet edellyttävät varojen
jäädyttämisen lisäksi yleensä,
että pakotteiden kohteena olevien luonnollisten henkilöiden
maahantulo ja kauttakulku estetään. Tämä merkitsee
sitä, että pakotteisiin perustuvat matkustusrajoitteet
on otettava huomioon myös oleskelulupaharkinnassa. Tehokkaan
täytäntöönpanon mahdollistamiseksi
hallituksen esityksessä ehdotetaankin, että oleskelulupa
voidaan jättää myöntämättä,
jos henkilön maahantulo ja kauttakulku tulee Suomea sitovan
kansainvälisoikeudellisen velvoitteen tai Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen nojalla annetun neuvoston päätöksen
mukaisesti estää.
Lisäksi YK:n ja EU:n pakotteet voivat vaikuttaa myös
alusliikenteeseen. Pakotteiden kohteena voi olla aluksessa oleva
henkilö, tavara tai itse alus joko aluksen omistajuuden
tai sen lippuvaltion perusteella. Hallituksen esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi Rajavartiolaitokselle, Tullille
ja Liikennevirastolle VTS-viranomaisena (Vessel Traffic Service,
alusliikenneviranomainen) kullekin itsenäinen toimivalta
panna täytäntöön aluksiin liittyviä pakotteita.
Asiantuntijakuulemisessa on laajalti kannatettu hallituksen
esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.
Yksittäisessä lausunnossa on kuitenkin suhtauduttu
kielteisesti siihen, että Rahanpesun selvittelykeskukselle
annetaan toimivalta salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa epäilyttäviä liiketoimia
koskevia tietoja viranomaisille. Lausunnossa on katsottu ehdotetun
rahanpesulain 37 §:n 5 momentin muutoksen mahdollistavan
tietojen liian laajan luovuttamisen sekä vaarantavan kohtuuttomasti
ilmoituksen kohteiden laillisia oikeuksia ja olevan vastoin tietojen
alkuperäistä käyttötarkoitusta.
Valiokunta pitää perusteltuna, että sääntelyssä saavutetaan
asianmukainen tasapaino rahanpesulain tavoitteiden ja rahanpesuilmoitusten kohteiden
oikeuksien välillä. Saadun selvityksen mukaan
tietojen luovuttamisoikeutta on hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa
rajattu alun perin ehdotetusta nimenomaan rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen.
Asiantuntijakuulemisessa on toisaalta puollettu myös hallituksen esityksessä ehdotettua
laajempaa tietojen luovuttamisoikeutta, jolle ovat olemassa omat
perusteensa. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksen mukainen
sääntelyehdotus on tarkoitettu tasapainoiseksi
kompromissiksi erilaisten intressien välille. Lisäksi
on syytä mainita, että valiokunnan kuulema tietosuojaviranomainen
toteaa lausunnossaan, että sen valmisteluvaiheessa esittämät
huomautukset henkilötietojen suojan osalta on huomioitu
esityksessä riittävästi. Oikeusturvanäkökohtien
osalta näihin kysymyksiin erityisesti perehtyneen lausunnonantajan
mukaan esitys on myös tästä näkökulmasta perusteltu
ja hyväksyttävä.
Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti ovat 16.12.2014 saavuttaneet
yhteisymmärryksen neljännen rahanpesudirektiivin
sisällöstä. Valtiovarainministeriö on
puolestaan 19.12.2014 asettanut työryhmän valmistelemaan
rahanpesudirektiivin ja sen taustalla olevien kansainvälisten
suositusten kansallista täytäntöönpanoa.
Työryhmän toimikausi on 14.1.—30.10.2015.
Rahanpesulakiin nyt ehdotettuja muutoksia on pidettävä siinä määrin
tärkeinä, että ne on perusteltua toteuttaa
käsiteltävänä olevan hallituksen
esityksen pohjalta jäämättä odottamaan
rahanpesulakiin myöhemmin ehdotettavia muutoksia.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että viranomaisrekisterien
käyttöä tehostettaessa kiinnitetään
uudistettavana olevan lainsäädännön
soveltamisessa huomiota rekisteröityjen oikeuksien turvaamiseen
ja yleensäkin oikeusturvaan. Saadun selvityksen mukaan
erityisesti pitkään voimassa olleiden pakotteiden
osalta ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että täytäntöönpanossa
joudutaan tilanteisiin, joihin ulosottokaarta laadittaessa ei ole
täysin varauduttu. Muun muassa varojen jäädyttämisen
täytäntöönpanossa on syytä huolehtia
kolmansien oikeusasemasta ja siitä, ettei jäädyttämisestä aiheudu
vahinkoa heidän omaisuudelleen. Valiokunta katsoo, että säädettävien
lainmuutosten toimivuutta on seurattava ja ryhdyttävä tarvittaessa
asianmukaisiin lainvalmistelutoimenpiteisiin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Esityksen 4. lakiehdotuksessa on ilmennyt
pieni painovirhe, jonka korjaamista valiokunta ehdottaa. Lisäksi
valiokunta puoltaa 1.—3. ja 5.—8. lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomina tästä mietinnöstä ilmenevin
kannanotoin.