Yleisperustelut

Ehdotetulla lailla lisätään hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin (692/2010) säännökset hätäilmoitusten ohjaustoiminnosta eräissä tilanteissa sekä mahdollistetaan kansalaisille hätätekstiviestin lähettäminen hätänumeroon 112. Hallintovaliokunta pitää esitettyjä lainmuutoksia tärkeinä. Säännöksillä turvataan väestön avun saantia sekä hätäkeskusten ja auttamisketjun muiden viranomaisten toimintaedellytyksiä.

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja vähäisin muutosehdotuksin.

112-hätätekstiviestit

Mahdollisuus lähettää hätätekstiviesti yleiseen hätänumeroon 112 on merkittävä parannus etenkin erityisryhmien, kuten kuulo- ja puhevammaisten, kannalta. Tällä hetkellä hätätekstiviestejä on mahdollista lähettää ainoastaan hätäkeskuskohtaisiin GSM-numeroihin. 112-hätätekstiviestipalvelun käyttöönoton jälkeen avun tarvitsijan tarvitsee tietää tai muistaa vain yksi numero. Ehdotus parantaa kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada yhteys hätäkeskukseen.

Hätätekstiviestikeskustelu on vuorovaikutustapana erilainen kuin puhelu, mikä asettaa omia vaatimuksiaan kommunikoinnille. Tekstiviestien laatuun on siksi tarpeen kiinnittää huomiota. Lisäksi on syytä huomioida, että Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Tilanteissa, joissa kirjoitettu suomi tai ruotsi on viittomakieliselle ns. toisen kielen asemassa tai kyseessä on iäkäs henkilö, tekstiviestin selkeydellä ja ymmärrettävyydellä on erityisen suuri merkitys.

Esityksen mukaan 112-hätätekstiviestipalvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröitymistä etukäteen Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämään käyttäjärekisteriin. Ennakkorekisteröitymisen tarkoituksena on turvata järjestelmän toimivuutta ja avun saamista sekä vähentää ilkivallan mahdollisuutta. Rekisteröitymisen yhteydessä palvelun käyttäjää on myös mahdollista opastaa, miten hätätekstiviestipalvelua käytetään ja millaisia teknisiä rajoitteita palvelussa on.

Ehdotuksen mukaan rekisteröityminen on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Usein kuitenkin erityisryhmien tarve 112-hätätekstiviestipalvelulle on pysyvä. Rekisteröitymisen määräaikaisuus sinänsä turvaa rekisteritietojen ajantasaisuutta. Rekisteröinti myös mahdollistaa palvelun volyymin ja toimivuuden arvioinnin. Uudistuksen toimeenpanossa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että palvelun käyttäjäksi rekisteröityneet henkilöt ovat tietoisia, milloin kahden vuoden määräaika on päättymässä, jotta 112-hätätekstiviestipalvelu ei jää epähuomiossa pois käytöstä.

Jos rekisteröitymätön henkilö tekee hätäilmoituksen käyttämällä hätätekstiviestiä, hän saa Hätäkeskuslaitokselta vastausviestin, joka sisältää pyynnön hätäpuhelun soittamiseen ja ohjeen rekisteröitymiseen. Valiokunta toteaa, että henkilö, joka ei kuule tai kykene kommunikoimaan puheen välityksellä, ei kykene tähän myöskään hätätilanteessa. Sen vuoksi on tärkeää, että Hätäkeskuslaitos tiedottaa aktiivisesti yhteistyössä asianomaisten vammaisjärjestöjen kanssa ennakkorekisteröitymisvelvoitteesta ja sen merkityksestä avun saamiseksi kiireellisissä tilanteissa.

Hallintovaliokunta pitää muutoinkin tarpeellisena, että 112-hätätekstiviestipalvelusta järjestetään riittävää neuvontaa ja ohjausta sekä tiedotetaan tehokkaasti erityisryhmät huomioiden. Uudistuksen toimeenpanoa varten Hätäkeskuslaitokselle tulee varata asianmukaiset voimavarat.

Valiokunta tähdentää, että sisäministeriön tulee tarkkaan seurata ja arvioida 112-hätätekstiviestipalvelun toteuttamista ja vaikutuksia erityisesti erityisryhmien avunsaannin kannalta. Myös mahdollisuuksia väliaikaiseen tekstiviestillä tapahtuvaan rekisteröitymiseen sekä muita menettelytapoja tulee tarkastella uudistuksesta saatujen kokemusten perusteella. Joillekin prepaid-liittymä voi olla taloudellisista syistä ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto. Valiokunta pitää tärkeänä, että prepaid-liittymien käyttömahdollisuuksia hätätekstiviestipalvelussa selvitetään.