Valiokunta korostaa, että ylimmällä valtionjohdolla — tasavallan presidentillä ja valtioneuvostolla — tulee kaikissa oloissa olla käytettävissään yhteinen, ajantasainen ja oikea tilannekuva päätöksentekonsa tueksi, tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kokonaisuuden hallitsemiseksi valtion ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ympärivuorokautisesti toimiva valtioneuvoston tilannekeskus on perustettu tätä tarkoitusta varten syyskuussa vuonna 2007.  

Hallituksen esityksestä ilmenee, että tilannekeskuksen, ministeriöiden ja muiden viranomaisten välinen tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti sujuvaa. Käytännön ongelmat tiedonkulussa ovat liittyneet lähinnä siihen, ettei tietoa ole toimitettu tilannekeskukselle säännönmukaisesti. Eri viranomaisissa tietojen luovutusvelvollisuutta valtioneuvoston tilannekeskukselle on arvioitu tapauskohtaisesti julkisuuslain (621/1999) ja kulloinkin kysymyksessä olevan viranomaisen toimialaa koskevan erityislainsäädännön perusteella. 

Tilannekuvan kokoamiseen liittyviä tehtäviä määrittelee nykyisin lähinnä valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen (748/2016) 1 §:n 22 kohta, jonka mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluu valtioneuvoston tilannekuvan kokoaminen. Mainittua sääntelyä täsmentää valtioneuvoston kanslian työjärjestyksestä annettu asetus (162/2015). Sen mukaan valtioneuvoston kanslian hallintoyksikön tila- ja turvallisuustoimialan tehtävänä on muun muassa valtioneuvoston yhteisen tilannekuvan kokoaminen, häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen ja valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautuminen. 

Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä valtioneuvoston tilannekeskuksen tilannekuvaan liittyvien tehtävien merkittävyys ja tilannekuvan kokoamiseen liittyvien toimivaltuuksien luonne huomioon ottaen, että valtioneuvoston tilannekeskuksen asema ja tehtävät määritellään lailla. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että tilannekeskuksen tehtävien lisäksi sen oikeudesta sekä saada salassa pidettävää tilannekuvan muodostamiseen liittyvää tietoa että luovuttaa sitä edelleen on säädettävä lain tasolla. Tilannekeskuksen käytännön toiminnan kannalta uudella lainsäädännöllä on tarpeen huolehtia hallituksen esityksessä ehdotetuin tavoin valtioneuvoston tilannekeskuksen toiminnan kehittämisestä poistamalla esteitä toimivaltaisten viranomaisten ja valtioneuvoston tilannekeskuksen välisestä tiedonkulusta. Olennaista on, että tilannekuvatiedot välitetään valtionjohdolle ja muille siihen oikeutetuille tahoille tehokkaasti ja tietoturvan kannalta turvatulla tavalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtionhallinnossa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön korotetun tietoturvatason tietojärjestelmiä (STIII), jolloin turvaluokitellun tiedon välittäminen paranee. Tiedonkulun esteiden poistamiseen liittyen tavoitteena on myös varmistaa tiedonkulun kaksisuuntaisuus siten, että valtioneuvoston tilannekeskus voi toimittaa tilannekuvakokonaisuutta koskevat tiedot muille niihin oikeutetuille viranomaisille. Myös tiedot valtionjohdon päätöksistä tulee saada mahdollisimman nopeasti esimerkiksi kaikille häiriötilanteen hallintaan osallistuville. 

Tilannekuvaa ylläpidetään monilla eri viranomaisten toimialoilla ja esityksessä on selostettu tiiviisti näitä eri toimialojen tilannekuvatoimintoja. Vastuu kunkin hallinnonalan oman tilannekuvan kokoamisesta ja analysoinnista on kyseisten hallinnonalojen viranomaisilla. Valtioneuvoston tilannekeskuksen tehtävänä on puolestaan koota ja analysoida näistä eri lähteistä saatua tietoa valtionjohdon päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Sääntelyllä pyritään varmistamaan, että myös jatkossa tilannekuvan runkona ovat ministeriöt, joiden raporteista valtioneuvoston tilannekeskus muodostaa poikkihallinnollisen tilannekuvan. Tilannekeskuksessa työskentelee tilannekuvakoordinaattorin ja apulaistilannekuvakoordinaattorin lisäksi 8—12 analyytikkona toimivaa tilannekuvapäivystäjää. 

Hallituksen esityksessä todetaan toimintaympäristön viimeaikaisten muutosten synnyttämät uudet uhkat ja katsotaan säädettävän lain osaltaan parantavan varautumista näihin uusiin turvallisuusuhkiin. Ennakoivan tilannekuvan tarve korostuu muun muassa terrorismin torjunnassa ja kansainvälisiin konflikteihin ja hybridiuhkiin varautumisessa. Hallintovaliokunta viittaa uusien turvallisuusuhkien osalta sisäisen turvallisuuden selonteosta antamaansa mietintöön (HaVM 5/2017 vp — VNS 5/2016 vp) ja erityisesti mietinnössä hybridiuhkiin, joihin kuuluvat muun muassa kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteiskunnassa liikkuu vakavia yhteiskunnan turvallisuuteen liittyviä vääriä tietoja, valtionjohto tarvitsee reaaliaikaisen luotettavan tilannekuvan muun muassa oikean sisältöisen strategisen viestinnän samoin kuin strategisen ja poliittisen päätöksenteon tueksi.  

Valiokunta tähdentää, että valtionjohdon päätöksentekoa varten tarvitsema ymmärrys tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri osapuolten tavoitteista ja tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista korostuu häiriötilanteissa, joissa joudutaan nopeasti tekemään hyvinkin laaja-alaisesti vaikuttavia päätöksiä. Analysoitu ja ajantasainen poikkihallinnollinen tilannekuva tukee valtionjohdon päätöksentekoa luonnollisesti myös normaalioloissa. 

Valtioneuvoston tilannekeskuksella on lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään, oikeus saada viranomaiselta tilannekuvan kokoamiseksi luovuttavan viranomaisen välttämättömäksi arvioimat tiedot turvallisuustapahtumaan johtaneista olosuhteista, turvallisuustapahtuman paikasta ja ajankohdasta, turvallisuustapahtuman vaikutuksista, toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteistä sekä muista näihin rinnastettavista seikoista. Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa säädetään tietojen luovuttamisen ja vastaanottamisen rajoituksista.  

Valiokunta toteaa, että salassa pidettävien tietojen luovuttamisen välttämättömyyttä koskeva edellytys liittyy perusoikeuksien suojaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, ettei lakiehdotuksesta ilmene, mitä tilannekuvalla tarkoitetaan. Koska tilannekeskuksen salassapitosäännösten edelle menevä tiedonsaantioikeus on lakiehdotuksessa kytketty tiedon välttämättömyyteen tilannekuvan kokoamisen tarkoituksen kannalta, on sääntelyä perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan tältä osin täydennettävä lisäämällä lakiin tilannekuvan määritelmä.  

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin 2 kohdan muuttamista siten, että se sisältää tilannekuvan määritelmän. Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa mainittu lainkohta kuuluu seuraavasti: "2) hoitaa ja koordinoida 1 kohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin liittyvistä vallitsevista olosuhteista, tilanteen synnyttäneistä tapahtumista, tilannetta koskevista taustatiedoista ja tilanteen kehittymistä koskevista arvioista sekä eri toimijoiden toimintavaltuuksista laadittavan kuvauksen (tilannekuva) ylläpitämiseen, kokoamiseen, yhteensovittamiseen ja välittämiseen liittyviä poikkihallinnollisia tehtäviä". 

Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tietojen luovuttamisen välttämättömyyden arvioi lakiehdotuksen nojalla tiedot luovuttava viranomainen. Perusteluna esityksessä tuodaan esiin, että välttämättömyysarvioinnin voi parhaiten suorittaa se viranomainen, jonka hallussa tieto on. Tämä merkitsee myös sitä, että luovuttava viranomainen arvioisi, mikä on tilannekeskuksen ja samalla valtionjohdon tarve muodostaa oikea kokonaiskuva tilanteesta. Asiantuntijakuulemisessa on todettu tältä osin, että esitettyjä perusteluja on vaikea pitää kovin vakuuttavina, eikä ole varmaa, että säännösehdotus tältä osin riittävästi vastaa käytännön varsin erilaisia ja muuttuvia tiedon tarpeita.  

Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 2 §:n mukaan ministeriön ja hallinnonalan viraston ja laitoksen on ilmoitettava valtioneuvoston tilannekeskukselle sellaisesta toimialaansa koskevasta onnettomuudesta, vaaratilanteesta, poikkeuksellisesta tapahtumasta tai muusta vastaavasta häiriöstä tai häiriön uhkasta, jolla voi viranomaisen arvion mukaan olla merkitystä muodostettaessa tilannekuvaa (turvallisuustapahtuma). Vaikka esitetylle kritiikille on perusteensa, valiokunta korostaa kuitenkin, että turvallisuustapahtumasta tulee ilmoittaa aina, kun sillä voi olla merkitystä tilannekuvan muodostamisen kannalta. Lisäksi on lähdettävä siitä, että valtioneuvoston tilannekeskus auttaa tarvittaessa luovuttavaa viranomaista tiedon merkityksellisyyttä koskevan arvion tekemisessä.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin muuttamista edellä ilmenevin tavoin ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muilta osin muuttamattomana tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin. Valiokunta toteaa yleisesti, että asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin eräitä muitakin kuin edellä tarkasteltuja kysymyksiä. Valiokunta viittaa yksityiskohtiin menemättä edellä lausutun lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa lausuttuun. Mikäli säädettävän lain soveltamisessa ilmenee ongelmia, on saatavien kokemusten pohjalta arvioitava sääntelyn täydentämis- ja tarkentamistarvetta myöhemmin erikseen.