Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 54/2015 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että lyhytaikaisen viisumin epää-mis-, mitätöimis- ja kumoamispäätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus tutkisi, onko viisumia koskeva päätös tehty viisumisäännöstön menettelysäännösten mukaisesti ja onko päätös perustunut säännöstössä säädettyihin epäämis-, mitätöimis- ja kumoamisperusteisiin. Oikaisuvaatimusmenettelyä käytettäisiin viisumiasioissa vain, kun on kyse ulkomailla Suomen edustuston tekemästä viisumin epäämis-, mitätöimis- tai kumoamispäätöksestä. Esityksen tavoitteena on parantaa viisumivelvollisen oikeusturvaa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016.
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa kaikille viisumia hakeneille tai viisumin saaneille viisumivelvollisille Euroopan unionin oikeuden mukainen muutoksenhakumenettely, jossa viisumivelvollisen on mahdollista saattaa asiansa valittamalla hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Voimassa olevan ulkomaalaislain (301/2004) mukaan lyhytaikaisen viisumin epäämis‑, mitätöimis‑ ja kumoamispäätöksestä voidaan hakea muutosta pääsäännön mukaan vain oikaisuvaatimusmenettelyssä. Euroopan komissio on toistuvasti katsonut, ettei Suomen lainsäädäntö tältä osin ole unionioikeuden mukainen. Esityksen taustalla on erityisesti komission Suomelle antama perusteltu lausunto, joka nojautuu Euroopan unionin tuomioistuimen joulukuussa 2013 antamaan tuomioon (asia C-84/12 Koushkaki), jonka mukaan viranomaisilla on laajasti harkintavaltaa viisumisäännöstössä mainittujen viisuminepäämisperusteiden soveltamisessa, mutta ne voivat hylätä viisumihakemuksen vain viisumisäännöstössä luetellulla epäämisperusteella.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ulkomaalaislain muuttamista välttämättömänä. Ehdotuksen mukaan Suomen edustustossa ulkomailla tehtyyn viisumipäätökseen haetaan muutosta ensi vaiheessa oikaisuvaatimuksella ja oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Rajatarkastuksen yhteydessä tai sisämaassa tehtyihin viisumipäätöksiin haettaisiin muutosta valittamalla suoraan toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen, mitä valiokunta pitää perusteltuna menettelynä, sillä samanaikaisesti annetaan usein maastapoistamispäätös, josta on valitusoikeus suoraan hallinto-oikeuteen. Näin samaa henkilöä koskevat asiat voidaan käsitellä yhtä aikaa samassa tuomioistuimessa. Ulkomaalaislain 10 luvun soveltamisalaan kuuluvien EU‑, ETA‑ ja Sveitsin kansalaisten perheenjäsenten osalta muutoksenhaku tapahtuu jo nykyisin valitusteitse suoraan hallinto-oikeuteen.
Valiokunta katsoo, että ehdotetut muutokset selkeyttävät muutoksenhakujärjestelmää ja parantavat kokonaisuutena viisumivelvollisten oikeusturvan tasoa. Ehdotettua menettelyä voidaan pitää myös viranomaisten toiminnan kannalta toimivana. Esitykseen sisältyvän jatkovalituskiellon osalta valiokunta viittaa esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä.
Edustustojen tekemiä oikaisuvaatimuspäätöksiä koskevat valitukset tulisivat käytännössä useimmiten käsiteltäväksi Helsingin hallinto-oikeudessa ulkomaalaislain 192 §:n 4 momentin mukaisesti. Rajatarkastusviranomaisen, poliisin tai Maahanmuuttoviraston tekemiä päätöksiä koskevat valitukset jakautuisivat osin eri hallinto-oikeuksiin lain 192 §:n 1 momentin mukaisesti. Esityksessä on tilastojen pohjalta arvioitu, että valitusmahdollisuutta hallinto-oikeuteen käyttäisi vuosittain noin 200 viisumivelvollista. Määrän kehitystä ei voida kuitenkaan varmuudella ennustaa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Helsingin hallinto-oikeuden resurssitilanteeseen, jota tulee entisestään tiukentamaan muun muassa odotettavissa oleva turvapaikkapäätöksistä tehtävien valitusten määrän huomattava kasvu.
Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen mukaan laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että voimaantulon tarkka ajankohta jätetään yleisesti noudatetun käytännön mukaisesti avoimeksi.
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut