KESKUSTELUALOITE 17/2012
vp
KA 17/2012
vp - Arja Juvonen /ps
Tarkistettu versio 2.0
Saattohoidon kehittäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Maaliskuussa 2009 peruspalveluministeri Paula Risikon
koolle kutsuma asiantuntijaryhmä ehdotti, että saattohoidon
koordinaatiotehtävä annettaisiin sairaanhoitopiireille
ja osittain suurille kaupungeille. Samalla ryhdyttiin päivittämään hyvän
saattohoidon kriteereitä sekä terveydenhuollon
ja sosiaalihuollon välistä työnjakoa
sujuvan ja laadukkaan saattohoitopolun varmistamiseksi.
Asiantuntijaryhmän ehdotuksesta Valtakunnallinen sosiaali-
ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) selvitti kevään
2009 aikana sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmien
nykytilannetta (Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat,
Heini Turkia, Etene 2009). Selvitykseen osallistuneista 19 sairaanhoitopiiristä ja
18 suuresta kaupungista noin puolella oli joko valmis saattohoitosuunnitelma
tai laitoskohtaiset saattohoito-ohjeet. Hieman yli kolmasosalla
kyselyyn vastanneista saattohoidon alueellisen hoitoketjun selvittäminen
ja saattohoitosuunnitelman laatiminen oli vireillä. Neljäsosa
vastanneista ilmoitti, että saattohoitosuunnitelman laatimista
ei ollut valmisteltu lainkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön 3.6.2010 julkaiseman
saattohoitosuosituksen (Hyvä saattohoito Suomessa, STM:n
julkaisuja 2010:6) mukaan kolmella neljästä sairaanhoitopiiristä ja suuresta
kaupungista oli saattohoitosuunnitelma. Suosituksessa korostetaan,
että vastuu inhimillisen, ihmisarvoisen ja potilaan itsemääräämisoikeutta
kunnioittavan saattohoidon järjestämisestä on
sairaanhoitopiireillä ja terveyskeskuksilla. Hoitohenkilökunnalle,
saattohoidossa oleville ja heidän omaisilleen saattohoidon
epäkohdat, kuten riittämätön
kipulääkitys ja potilaan tahdosta piittaamaton
kohtelu, ovat edelleenkin tarpeettoman yleisiä.
Ikääntyneen väestön toimintakyvyn
tukemista sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan
lain valmistelussa on sivuttu saattohoitoa vain pinnallisesti. Saattohoitoon
on viitattu henkilöstön ja hoitotilojen riittävyyden
yhteydessä. Tämä ei riitä saattohoidon
tason parantamiseksi. Näyttää siltä,
että saattohoito on jäämässä kokonaan
pois vanhuspalvelulaista. On erittäin tärkeää saada koko
maan kattava yhtenäinen saattohoidon polku sekä saattohoitosuunnitelmat
ja -ohjeistukset jokaisen kunnan käyttöön
viipymättä. Tämän pitäisi
näkyä myös vanhuspalvelulaissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun
saattohoidon kehittämisestä.
Helsingissä 10 päivänä lokakuuta
2012