Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011, ja sopimus tuli voimaan 1.7.2012. Puolustusministeriö vastusti aikoinaan sopimuksen hyväksymistä, ja samoin puolustusvaliokunta jätti eriävän mielipiteen Ottawan sopimukseen liittymisestä.
Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportissa todetaan: "Miina-ase on Suomelle erittäin kustannustehokas sodankäyntiväline, koska sillä voidaan olosuhteissamme merkittävästi vaikeuttaa teknologisesti kehittyneidenkin asevoimien operatiivista liikkuvuutta. — Maavoimillamme ei tällä hetkellä ole ajoneuvomiinojen ohella, muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja pysäyttää."
Yleinen näkemys on, että miinakieltoon liittymistä edeltävässä keskustelussa käytettiin aikoinaan perusteluita, jotka eivät vastanneet todellisuutta Suomen oloissa.
Tulevaisuudessakin maasodalla on selkeä rooli osana sodankäyntiä. Suomessa jalkaväkimiinat ovat puhtaasti puolustuksellinen väline, ja niihin turvauduttaisiin vain sotilaallisen konfliktin syttyessä, ja silloinkin niitä käytettäisiin vain Suomen rajaseuduilla. Pieniväestöisen ja pinta-alaltaan suuren, harvaan asutun maan puolustamiseen miinat ovat kustannustehokas väline. Ammattitaitoa ja asiantuntemusta miina-aseesta oli kertynyt vuosikymmenten ajan ja "miinakauhu" on ollut perinteisesti vankkumaton osa Suomen uskottavaa, liittoutumatonta puolustusta. Lisäksi on huomioitava, että Suomi on aktiivinen miinanraivaaja eri puolilla maailmaa ja Suomessa on myös kehitetty miinanraivaustekniikkaa.
Ottawan jalkaväkimiinat kieltävässä sopimuksessa eivät ole mukana esimerkiksi USA, Venäjä, Kiina eikä Israel.
Jalkaväkimiinoja korvaamaan tarkoitettujen järjestelmien kehittäminen on ollut ennalta luvattua hitaampaa, ja edelleen on epäselvyyttä siitä, kuinka tehokkaasti ja millä aikataululla niillä voidaan korvata yksinkertaiset jalkaväkimiinat, ottaen huomioon myös korvaavien järjestelmien hankintahinta. Epäilyjä esim. hyppypanosten puolustusteholle on noussut mm. siitä, että niitä ei ole käytetty yhdessäkään laajassa harjoituksessa tai kriisissä.