Rakentamislaki sääntelee uudis- ja korjausrakentamista Suomessa. Lain 42 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan rakentamislupa tarvitaan, jos vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristövaikutusten vähentäminen on luonnollisesti toivottavaa, ja ne edistävät kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteita ja Suomen huoltovarmuutta. 

Lain kuvaamaa merkittävyyttä on arvioitu lain perustelutekstissä ja eduskunnan valiokunnissa. Käytännön tulkintaa laista tehdään kunnissa, joissa tulkinnat voivat vaihdella. Riskinä on, että kunnissa tulkitaan esimerkiksi yläpohjan lisäeristyksen, ikkunaremonttien tai ilmalämpöpumpun asennusten kaltaiset kevyet, yksittäiset toimenpiteet merkittäviksi energiatehokkuuteen vaikuttaviksi toimiksi, jotka näin ollen edellyttävät rakentamislupaa. Teknisesti verrattain yksinkertaisten toimenpiteiden luvanvaraisuus nostaa niiden hintaa merkittävästi. Korkeampi hinta heikentää kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen.  

Rakennuslain tarkoituksena ei ole ollut lisätä energiatehokkuustoimien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.