KIRJALLINEN KYSYMYS 1099/2013 vp
         KK 1099/2013 vp - Anne Louhelainen /ps 
         
         Tarkistettu versio 2.0
         Väestönsuojelu ja pelastustoimen uudistus
       
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
         
         Väestönsuojelulla tarkoitetaan kaikkea
            poikkeusoloissa suoritettavaa ihmisten, omaisuuden ja
            ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen
            rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi kiireellisesti
            suoritettavia toimenpiteitä onnettomuuksien sattuessa tai
            uhatessa.
         
         
         Väestönsuojelusta on kansainvälisesti
            sovittu Geneven yleissopimuksessa ja siihen liittyvissä lisäpöytäkirjoissa.
            Kansallisella tasolla väestönsuojelusta säädetään
            pelastuslaissa ja -asetuksessa. Väestönsuojelua
            ohjaavat lisäksi valmiuslaki ja puolustustilalaki.
         
         
         Väestönsuojeluun kuuluvat mm. poikkeusoloja
            koskeva suunnittelu ja koulutus, väestönsuojien
            rakentaminen, varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan ja
            ensiapuun sekä johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien
            ylläpito. Normaalioloissa väestönsuojelulla
            tarkoitetaan edellä mainittuihin tehtäviin varautumista.
            Väestönsuojelun rajapinta on siis sisäasiainhallinnon kautta
            pelastustoimella ja toisaalta puolustusvoimilla.
         
         
         Sisäasiainministeriö on ehdotuksessaan kuntien
            tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi esittänyt,
            että vähentämällä pelastuslaitosten määrää nykyisestä 22:sta
            puoleen eli 11 pelastuslaitokseen voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan
            euron säästöt. Suurin osa, lähes
            9 miljoonaa euroa, säästöistä syntyisi
            henkilötyövuosien vähentämisellä.
         
         
         Saamani tiedon mukaan hätäkeskuslaitoksella Eerika-järjestelmän
            käyttöönoton myötä tulee vuonna
            2017 kaikilla 22 pelastuslaitoksella olla 24 h -tilannekeskus. Sisäasiainministeriön
            ehdotuksen mukaan 3,3 miljoonaa euroa säästettäisiinkin
            näiden pelastuslaitoksen yhteyteen perustettavien
            tilannekeskusten tietoliikennejärjestelmien integrointikustannuksista,
            kun niitä perustettaisiin 22:n sijasta vain 11. Tällä hetkellä tilannekeskuksia
            on ilmeisesti 5—7 määrittelystä riippuen.
         
         
         Paloasemaverkon ja päivystysjärjestelmien tarkemmalla
            kohdistamisella on tarkoitus saavuttaa 100 henkilötyövuoden
            säästötavoite. Paloasemaverkosto on pääosin
            tarkoituksenmukainen ja perustuu toimintavalmiuksiin, ja päivystysjärjestelmiäkin
            on jo tehostettu usealla alueella.
         
         
         Onko tarkoitus karsia kuntien taloudellista vastuuta pelastustehtävissä siirtämällä
            tehtäviä yhä enemmän
            sopimuspalokuntien ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen
            vastuulle? Erityisesti harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat
            ovat jo nyt tärkeässä roolissa. Ne ovat
            vuosittain mukana noin 70 000 tehtävässä.
            Sopimuspalokuntien ammattitaidosta ja kalustosta on tärkeää pitää huolta
            jatkossakin, mutta pelastustoimea ei voi rakentaa vapaaehtoisten
            toimijoiden varaan.
         
         
         Puolustusvoimauudistuksen myötä myös
            puolustusvoimat ovat joutuneet supistamaan toimintojaan ja useita
            varuskuntia lakkautetaan. Asiantuntijoiden mukaan nykyisellä rahoituksen
            tasolla puolustusvoimat eivät pysty ylläpitämään
            nykyisiä toimintojaan. Puolustusvoimilta poistuu lähivuosina
            noin 2 000 tehtävää. Rahoituksen
            tasosta puolustusvoimauudistuksen toteuttamisen jälkeen
            vuoden 2015 jälkeen ei ole vielä päätetty.
            Myös poliisin määrärahoja on
            kuluvan vaalikauden aikana tuntuvasti vähennetty. Vuoden 2014
            alussa voimaan tulevan poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA
            III) myötä muun muassa liikkuva poliisi
            lakkautetaan kokonaan.
         
         
       
      
      
         
         
         Edellä olevan perusteella ja
            eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
            viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
            kysymyksen:
         
         
         Miten hallitus on ottanut laajoissa kuntiin, puolustusvoimiin
            ja poliisiin kohdistuvissa säästötoimissaan
            huomioon väestönsuojelun kokonaisnäkökulman
            ja miten varmistetaan, ettei vielä lisäksi tehtävän
            pelastustoimen uudistuksen myötä väestön
            turvallisuus vaarannu ja
         
         
         miten hallitus aikoo selvittää resurssien riittävyyden
            ja pelastustoimen todellisen tilanteen koko valtakunnan tasolla ja
            miten pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat uhkatekijät
            on kartoitettu?
         
         
         
       
      
      
         Helsingissä 25 päivänä marraskuuta
            2013
         
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
      
         Eduskunnan työjärjestyksen
         27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
         Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
         kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen
         kysymyksen KK 1099/2013 vp:
         
         
Miten hallitus on ottanut laajoissa kuntiin, puolustusvoimiin
            ja poliisiin kohdistuvissa säästötoimissaan
            huomioon väestönsuojelun kokonaisnäkökulman
            ja miten varmistetaan, ettei vielä lisäksi tehtävän
            pelastustoimen uudistuksen myötä väestön
            turvallisuus vaarannu ja
         
         
         miten hallitus aikoo selvittää resurssien riittävyyden
            ja pelastustoimen todellisen tilanteen koko valtakunnan tasolla ja
            miten pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat uhkatekijät
            on kartoitettu?
         
         
       
      
      
      
      Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
      
      Väestönsuojelutehtävillä tarkoitetaan
         aseellisen toiminnan eli sodan aikana tapahtuvaa toimintaa, jonka
         tavoitteena on humanitäärinen apu. Väestönsuojelutehtävät
         kuuluvat useille eri viranomaisille, yhteisöille ja väestön
         omatoimiselle varautumiselle.
      
      
      Väestönsuojelu toteutetaan kokonaisuudessaan
         siviiliviranomaisten toimesta eikä väestönsuojelulla
         tueta sotilaallisia tarkoitusperiä. Puolustusvoimiin kohdistuvilla
         muutoksilla ei näin ollen ole vaikutusta väestönsuojelun
         sisältöön tai sen toteuttamiseen. Poliisin
         osuus väestönsuojelussa rajoittuu pääasiassa
         yleisen järjestyksen ylläpitämiseen osallistumiseen
         ja sen osuus on väestönsuojelutehtävien
         kokonaisuudessa rajallinen.
      
      
      Kuntien ylläpitämässä pelastustoimessa
         on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettu johdonmukainen sarja
         uudistuksia, jotka ovat muuttaneet toimialaa merkittävästi.
         Suurin muutos on ollut siirtyminen pelastustoimen rakenteessa kuntakohtaisuudesta
         alueelliseen järjestämisvastuuseen. Pelastustoimen
         sisältöä on kehitetty onnettomuuksien
         ennalta ehkäisyn merkitystä korostavaan suuntaan.
         Onnettomuusriskien arviointi ja riskeihin perustuva toimintavalmiuden
         mitoitus tapahtuu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen
         mukaisesti. Rakenneuudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa näitä periaatteita.
         Valmiuden ja varautumisen edellyttämää yhteistoimintaa
         yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaamiseksi on korostettu.
         Alueellinen pelastustoimen järjestelmä on mahdollistanut
         johtamisen ja voimavarojen käytön tehostamisen.
      
      
      Ulkopuolisten ja riippumattomien tutkimustulosten mukaan alueellistaminen
         on kokonaisuutena ollut tarkoituksenmukainen ja onnistunut uudistus
         ja palvelutasoa on kyetty parantamaan ilman, että pelastustoimen
         kustannukset ja kuntien maksuosuudet olisivat kasvaneet
         kuntien muita tehtäväalueita voimakkaammin.
      
      
      Valtioneuvoston 29. marraskuuta 2013 tekemässä päätöksessä rakennepoliittisen
         ohjelman toimeenpanosta hyväksyttiin muun ohella esitys pelastustoimen
         rakenneuudistukseksi. Pelastustoimen osuus säästöistä on
         mitoitettu siinä tarkoituksessa, ettei pelastustoimen palvelutasosta tingitä.
         Hallinnosta ja tukitoiminnoista säästetään
         pelastustoimen aluejakoa muuttamalla 7,5 miljoonaa euroa
         niin, että vasteajat eivät pitene.
      
      
      Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen
         alueilla. Alueen pelastustoimen asiana on lain mukaan vastata pelastustoimeen
         tarvittavien resurssien riittävyyden arvioinnista sekä palvelutasosta.
         Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa,
         että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä.
      
      
      Poliisin hallintorakenneuudistuksen tavoitteena on operatiivisen
         toiminnan tason säilyttäminen nykyisellä tasolla
         eikä säästöjä olla
         kohdentamassa operatiiviseen poliisitoimintaan. Samalla huolehditaan
         siitä, että operatiivisen toiminnan taso niin
         valvonnan, hälytystoiminnan kuin lupapalvelujen osalta
         ylläpidetään ja toiminnan laadun vaihtelu
         ei lisäänny. Poliisin hallintorakenteen kehittämisen
         (Pora III) muutokset kohdistuvat etenkin hallinnollisiin rakenteisiin,
         hallinnolliseen työhön, ml. johtotyöhön
         sekä toimitiloihin ja investointeihin tarkoituksena varmistaa
         operatiivisen toiminnan taso.
      
      
      Liikkuva poliisin toiminnot integroidaan osaksi paikallispoliisia
         siten, että tavoitteena on lukuisin toimenpitein varmistaa
         liikennevalvonnan hyvä taso myös tulevaisuudessa. 
      
      
      
      
         
         Helsingissä 17 päivänä joulukuuta
            2013
         
         
         Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Till
            riksdagens talman
         
      
      
      
      
         I det syfte som anges i 27 § i
         riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
         som saken gäller översänt följande
         skriftliga spörsmål SS 1099/2013 rd undertecknat
         av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf:
         
         
Hur har regeringen beaktat befolkningsskyddet i ett helhetsperspektiv
            i samband med sina omfattande sparåtgärder för
            kommunerna, försvarsmakten och polisen och hur säkerställs
            det att den reform av räddningsväsendet som planeras
            utöver sparåtgärderna inte innebär
            att befolkningens säkerhet äventyras och
         
         
         hur tänker regeringen utreda frågan om tillräckliga
            resurser och räddningsväsendets faktiska situation
            på riksnivå och hur har de riskfaktorer som påverkar
            dimensioneringen av räddningsväsendet kartlagts?
         
         
       
      
      
      
      Som svar på detta spörsmål
         anför jag följande:
      
      
      Med befolkningsskyddsuppgifter avses verksamhet under tiden
         för militär verksamhet, det vill säga
         krig, som syftar till att ge humanitär hjälp.Befolkningsskyddsuppgifterna
         hör till uppgifterna för flera olika myndigheter
         och sammanslutningar och ingår i befolkningens egen beredskap.
      
      
      Det samlade befolkningsskyddet genomförs av civila
         myndigheter, och befolkningsskyddet används inte för
         att främja militära syften. Förändringar
         som riktas till försvarsmakten inverkar följaktligen
         inte på innehållet i eller genomförandet
         av befolkningsskyddet.Polisens andel i befolkningsskyddet inskränks
         i huvudsak till medverkan i upprätthållandet av
         den allmänna ordningen, vilket utgör en begränsad
         del av befolkningsskyddsuppgifterna som helhet. 
      
      
      Inom räddningsväsendet med kommunerna som
         huvudmän har man under de tio senaste åren genomfört
         en konsekvent serie reformer som har förändrat
         verksamhetsområdet i betydande grad.Den största
         förändringen har varit att räddningsväsendets
         struktur har övergått från att vara kommunvis
         inriktat till att omfattas av ett regionalt ansvar för
         anordnandet.Innehållet i räddningsväsendet
         har utvecklats i en riktning som betonar vikten av att förebygga
         olyckor.Bedömningen av riskerna för olyckor och
         den riskbaserade dimensioneringen avaktionsberedskapen följer
         anvisningen om planering av aktionsberedskapen inom räddningsväsendet.
         Det är inte meningen att omstruktureringen ska innebära
         att dessa principer ändras.Man har betonat vikten av det
         samarbete för säkerställande av vitala
         samhällsfunktioner som behövs för beredskapen.Det regionala
         systemet för räddningsväsendet har gjort
         det möjligt att intensifiera ledarskapet och användningen
         av resurser.
      
      
      Enligt externa och oberoende forskningsresultat har regionaliseringen
         på det hela taget varit en ändamålsenlig
         och framgångsrik reform och har man lyckats förbättra
         servicenivån utan att kostnaderna för räddningsväsendet
         eller kommunernas betalningsandelar skulle ha ökat kraftigare än vad
         som gäller för kommunernas övriga uppgiftsområden. 
      
      
      I statsrådets beslut av den 29 november 2013 om genomförande
         av det strukturpolitiska programmet godkändes bland annat
         ett förslag till omorganisering av räddningsväsendet.Räddningsväsendets
         andel av inbesparingarna har dimensionerats med sikte på att
         det inte ges avkall på nivån på servicen
         inom räddningsväsendet.Inom förvaltningen
         och stödfunktionerna sparar man 7,5 miljoner euro genom
         att ändra indelningen i räddningsområden,
         utan att svarstiderna förlängs.
      
      
      Kommunerna ansvarar genom samarbete för räddningsväsendet
         inom räddningsområdena.Det lokala räddningsväsendet
         ska enligt lag ansvara dels för bedömningen av
         att de resurser som behövs för räddningsväsendet är
         tillräckliga, dels för servicenivån.Regionförvaltningsverket
         ska utöva tillsyn över att det lokala räddningsväsendet
         håller en tillräcklig servicenivå.
      
      
      Omstruktureringen av polisförvaltningen siktar till
         att bevara den nuvarande nivån på den operativa
         verksamheten, och det planeras inte några sparåtgärder
         inom den operativa polisverksamheten.Samtidigt ser man till att
         nivån på den operativa verksamheten när
         det gäller såväl övervakning
         och larmverksamhet som tillståndstjänsterna bevaras
         och att variationerna i kvaliteten på verksamheten inte ökar.Ändringarna
         enligt projektet för utveckling av polisens förvaltningsstruktur
         (Pora III) riktas framför allt till de administrativa strukturerna,
         det administrativa arbetet, inklusive ledningsarbetet, samt till
         lokaler och investeringar med målet att säkerställa
         nivån på den operativa verksamheten.
      
      
      Rörliga polisens funktioner integreras som en del av
         den lokala polisen så att målet är att
         genom många olika åtgärder säkerställa
         att trafikövervakningen håller en god nivå även
         i fortsättningen.
      
      
      
      
         
         Helsingfors den 17 december
            2013
         
         
         Inrikesminister Päivi Räsänen