KIRJALLINEN KYSYMYS 1107/2014 vp
KK 1107/2014 vp - Timo Heinonen /kok
Tarkistettu versio 2.1
Yksityistien sulkeminen moottoriurheilun harjoituskäyttöön
Eduskunnan puhemiehelle
On yleistä, että pieniä ja
syrjäisiä tieosuuksia tai kokonaisia teitä suljetaan
erinäisistä syistä. Autojen virallisia
nopeuskisoja (ns. rallikisoja) varten teiden sulkeminen on välttämätöntä,
ja näin todetaan myös tieliikenneasetuksen 51 §:ssä.
Nopeuskisoihin rinnastetaan myös harjoituskilpailut, joissa
ajetaan nopeusrajoituksista ja liikennesäännöistä poikkeavalla
tavalla. Lupaprosessi tien sulkemiseksi on tehty kuitenkin erittäin
hankalaksi, vaikka kyseessä olisi ainoastaan muutaman tunnin
jakso, jonka aikana tie on suljettu.
Tien sulkeminen onnistuu nykyään ainoastaan kuulutusmenettelyllä.
Luvan myöntämisestä vastaa suljettavan
tien sijaintipaikan poliisilaitos. Asemakaavassa merkittyjen liikenneväylien osalta
luvasta vastaa kunta.
Nykyiseen lupaprosessiin suositellaan varattavan aikaa useampi
kuukausi. Prosessi alkaa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella,
jonka jälkeen on tieosuuskunnan jäsenillä,
tien varrella asuvilla tai tietä läpikulkureittinä käyttävillä kansalaisilla
mahdollisuus tehdä muistutuksia. Vaikka muistutuksia ei
tulisi, on poliisin päätös lainavoimainen
vasta 30 päivän kuluttua päätöksenteosta.
Tämä johtuu siitä, että poliisin
päätöksistä voi valittaa paikalliseen
hallinto-oikeuteen 30 päivää päätöksenteon
jälkeen. Kaiken tämän lisäksi maksuasetuksen
mukaan tien sulkemista hakenut taho vastaa kaikista lupaprosessiin
liittyvistä kustannuksista.
Näissä tapauksissa kyseessä on usein
pienimuotoinen ja täysin harmiton rallitapahtuma. On järjenvastaista,
että prosessimme on näin monimutkainen yksinkertaisissa
asioissa. Tämän tyylisissä tapahtumissa,
jossa kyse on yksityistiestä, riittäisi hyvin,
että luvan myöntää tien omistaja
ja järjestävä taho ilmoittaa asiasta
viranomaisille paikallisessa sanomalehdessä.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko ministeri valmis järkevöittämään teiden
sulkemisen lupaprosessia yksinkertaistamalla sitä ja
onko ministeri valmis luopumaan kuulutusmenettelyllä tapahtuvasta
lupaprosessista ko. tilanteissa ja muuttamaan käytäntöä niin,
että paikallinen päätös tien
sulkemisesta esim. rallin harjoituskäyttöön
riittää?
Helsingissä 6 päivänä helmikuuta
2015
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 1107/2014 vp:
Onko ministeri valmis järkevöittämään teiden
sulkemisen lupaprosessia yksinkertaistamalla sitä ja
onko ministeri valmis luopumaan kuulutusmenettelyllä tapahtuvasta
lupaprosessista ko. tilanteissa ja muuttamaan käytäntöä niin,
että paikallinen päätös tien
sulkemisesta esim. rallin harjoituskäyttöön
riittää?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla
valmistellaan laajaa tieliikennelainsäädännön
kokonaisuudistusta. Uudistuksessa arvioidaan myös tien
sulkemiseen liittyviä voimassa olevia tieliikennelain (267/1981)
ja tieliikenneasetuksen (182/1982) säännöksiä.
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelainsäädännöksi
annetaan tämän hetken arvion mukaan eduskunnan
käsiteltäväksi vuoden 2016 aikana.
Kuten edustaja Heinosen kysymyksestä ilmenee, tien
sulkeminen on moniulotteinen prosessi. Sen tarkoituksena on turvata
sekä tienpitäjän että tietä muuten
kuin nopeuskilpailuun käyttävien henkilöiden
oikeudet ja velvoitteet. Tien osakkaiden ja tien pitäjän
lisäksi tien sulkemisella voi olla merkitystä muillekin
henkilöille, jotka käyttävät
suljettavaksi tarkoitettua tietä arjessaan. Voi olla niin,
että mitään muuta reittiä kotiin
ja pois sieltä ei ole kuin suljettavaksi tarkoitettu tie.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut 27.9.2007 ratkaisun
(Dnro 664/4/05), jossa hän ottaa kantaa
tien sulkemiseen oikeussuojakysymysten kannalta. Tieliikenneasetuksen
51 §:n 1 momentin mukaan tien sulkulupaa koskevan hakemuksen
johdosta on kuultava (suljettavan tien) tienpitäjää.
Kuuleminen tapahtuu kaikkien tyyppisten teiden osalta etukäteen
rallin järjestäjän toimesta tienkäyttösopimuksen
tekemisen yhteydessä. Tärkeää on
kuitenkin havaita se, että apulaisoikeusasiamiehen mukaan
tieliikenneasetuksen 51 §:n 1 momentin lisäksi
tietä suljettaessa sovellettavaksi tulevat asianosaisen
kuulemista yleensä koskevat perustuslain ja hallintolain säännökset.
Kuultava joukko saattaa tällöin olla laajempi
kuin tienpitäjä ja tien osakkaat. Saattaa olla
niin, että kuulutusmenettely on tehokkain tapa tavoittaa
tämä laaja joukko.
Perustuslain 21 §:ssä säädetään
oikeusturvasta, jonka yksi elementti on asianosaisen oikeus tulla
kuulluksi. Hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaan
asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus
lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista
vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa
asian ratkaisuun. Tästä yleisestä säännöstä voidaan
poiketa vain hallintolain 34 §:n 2 momentissa
mainituilla erityisillä perusteilla.
Tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa
ei ole mahdollista rajoittaa perustuslain 21 §:ssä ja
hallintolain 34 §:ssä säädettyjä hyvän
hallinnon perusteita, kuten oikeutta tulla kuulluksi, muutoksenhakuoikeutta
ja viranomaisen selvitysvelvollisuutta. Tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa sääntelytasolla
tehdään kuitenkin kaikki mahdollinen, jotta nopeuskilpailujen
lupamenettelyt olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman yksinkertaisia
ja tasapuolisia tienkäyttäjien, tien osakkaiden
ja nopeuskilpailuja järjestävien tahojen kannalta.
Helsingissä 27 päivänä helmikuuta
2015
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1107/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml:
Är ministern beredd att rationalisera tillståndsprocessen
vid avstängning av vägar genom att förenkla
den och
är ministern beredd att avskaffa tillståndsprocessen
med kungörelse i nämnda fall och ändra
praxis så, att ett lokalt beslut om avstängning
av vägen till exempel för rallyträning
räcker?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Under ledning av kommunikationsministeriet bereds en omfattande
totalreform av vägtrafiklagstiftningen. I samband med reformen
kommer man också att bedöma de gällande
bestämmelserna om avstängning av väg
i vägtrafiklagen (267/1981) och vägtrafikförordningen (182/1982).
Regeringens proposition med förslag till ny vägtrafiklagstiftning
kommer enligt dagens bedömning att överlämnas
till riksdagen under 2016.
Som framgår av riksdagsledamot Heinonens spörsmål är
avstängning av en väg en mångfasetterad
process. Dess syfte är att trygga rättigheterna
och skyldigheterna för både väghållaren
och personer som använder vägen för annat än
hastighetstävlingar. Förutom för vägdelägarna
och väghållaren kan avstängningen av
vägen ha betydelse också för andra personer
som i vardagslag använder vägen. Det kan hända
att det inte finns någon annan väg till och från
hemmet än den väg man tänker stänga.
Riksdagens biträdande justitieombudsman meddelade den
27 september 2007 ett avgörande (Dnr 664/4/05)
där han tar ställning till avstängning
av väg från rättsskyddets synpunkt. Enligt 51 § 1
mom. i vägtrafikförordningen ska väghållaren
höras innan tillstånd till avstängning
av vägen beviljas. Hörandet ska i fråga
om alla typer av vägar ordnas i förväg
av rallyarrangören i samband med att avtalet om användning
av vägen ingås. Viktigt att notera är
dock att utom 51 § 1 mom. i vägtrafikförordningen
ska enligt biträdande justitieombudsmannen förvaltningslagens och
grundlagens bestämmelser som generellt gäller
hörande av part tillämpas vid avstängning
av väg. Den grupp personer som ska höras kan då vara
större än väghållaren och vägdelägarna.
Då kan kungörelseförfarande vara det
effektivaste sättet att nå denna stora grupp.
I 21 § i grundlagen föreskrivs om
rättsskyddet, där ett element är rätten
att bli hörd. Enligt 34 § i förvaltningslagen
(434/2003) ska en part innan ett ärende avgörs
ges tillfälle att framföra sin åsikt
om ärendet och avge sin förklaring med anledning
av sådana yrkanden och sådan utredning som kan
inverka på hur ärendet kommer att avgöras.
Från denna allmänna regel kan avvikas bara på de
särskilda grunder som anges i 34 § 2 mom.
i förvaltningslagen.
Vid reformen av vägtrafiklagstiftningen är
det inte möjligt att begränsa grunderna för
god förvaltning enligt 21 § i grundlagen
och 34 § i förvaltningslagen, såsom
rätten att bli hörd, besvärsrätten
och myndigheternas utredningsskyldighet. Vid reformen av vägtrafiklagstiftningen kommer
dock allt som är möjligt att göras i
fråga om bestämmelserna för att tillståndsförfarandena
för hastighetstävlingar i framtiden ska vara så enkla
och jämlika som möjligt för väganvändarna,
vägdelägarna och dem som arrangerar hastighetstävlingar.
Helsingfors den 27 februari
2015
Trafik- och kommunminister Paula Risikko