Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tupakkalain (693/1976) tavoitteena on vuodesta 2010 lähtien ollut tupakkatuotteiden käytön lop-puminen. Suomi siirtyi näin ensimmäisenä maailmassa virallisesti vähentämispolitiikasta lopettamispolitiikkaan. Tupakkalakia muutettiin tuolloin monilta muiltakin osin, tarkoituksena suojella erityisesti lapsia ja nuoria tupakkatuotteiden käytöltä.

Tupakkatuotteiden esilläpitokielto vähittäismyyntipisteissä tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana alaikäisten tupakkaostot kaupoista, kioskeista ja huoltamoilta vähenivät. Tähän myönteiseen tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut esilläpitokiellon lisäksi Päivittäistavarakauppa ry:n antama ohje ikärajojen aiempaa kattavammasta tarkastamisesta. Edelleen kuitenkin joka viides 16-vuotias päivittäin tupakoiva ostaa tupakkaa kaupasta. Ensisijaisesti tulisikin huolehtia siitä, että nykyisiä säädöksiä noudatettaisiin paremmin.

Tupakkalaissa kielletään myös tupakkatuotteiden välittäminen alle 18-vuotiaille. Nuorten ter-veystapatutkimuksen 2013 mukaan tupakkaa välittivät yleisimmin kaverit. Noin joka kolmas päivittäin tupakoiva ilmoitti myös jonkun muun aikuisen kuin vanhemman hankkineen heille tupakkaa. Aikuisten aktiivinen puuttuminen välitystoimintaan on tärkeä keino tupakoinnin ehkäisyssä.

Tupakkalain mukaan Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valviran valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma ohjaa kuntien tupakkalain valvontaa sekä edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää.

Suomen tupakkalainsäädäntö on kehittynyt pitkälle ja tulokset ovat olleet kokonaisuutena onnistuneita. Suomalaisten aikuisten ja nuorten tupakointi on vähentynyt. Esimerkiksi tänä vuonna 14—18-vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin 12 prosenttia kun vielä vuosituhannen alussa saman ikäisistä 25 prosenttia tupakoi päivittäin. Silti Suomessa on edelleen liikaa tupakoivia. Tupakointia ei voida vähentää merkittävästi millään yksittäisellä keinolla, vaan siihen tarvitaan erilaisia toisiaan tukevia asioita.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on hallitusohjelman mukaisesti valmisteilla tupakkapoliittinen toimenpideohjelma tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmassa linjataan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästään asteittain tupakkatuotteiden käytön loppumiseen Suomessa. Ohjelmassa esitetään lainsäädännöllisten uudistusten lisäksi keinoja muun muassa nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisemiseksi, tupakoinnin lopettamiseksi sekä savuttoman kulttuurin vahvistamiseksi.

Tupakka on vahvasti esillä myös kansainvälisesti. EU:n uudistettavana olevan tupakkatuotedirektiivin (2001/37/EY) tavoitteena on erityisesti suojella lapsia ja nuoria tupakalta. Direktiivistä on tarkoitus päästä sopuun vielä vuoden 2013 aikana. Toteutuessaan direktiivi tiukentaa myös Suomen tupakkalakia entisestään.

Direktiivin lisäksi Suomen tupakkalainsäädäntöön vaikuttaa WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (FCTC). Suomi allekirjoitti 25.9.2013 puitesopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan, jolla on tarkoitus estää tupakkatuotteiden laitonta kauppaa.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Sedan 2010 har syftet med tobakslagen (693/1976) varit att användningen av tobaksprodukter ska upphöra. Genom den ändringen av tobakslagen blev Finland det första land i världen som officiellt övergick från en reduceringspolitik till en upphörandepolitik. Tobakslagen ändrades då också på många andra sätt för att skydda i synnerhet barn och unga från att använda tobaksprodukter.

Ett förbud mot att hålla tobaksprodukter synliga i detaljhandeln trädde i kraft i början av år 2012. Enligt undersökningen om hälsovanor bland unga minskade de minderårigas tobaksinköp i butikerna, kioskerna och servicestationerna under perioden 2011—2013. En annan bidragande orsak till det positiva resultatet är utöver förbudet mot synlighållande sannolikt Finlands Dagligvaruhandel rf:s instruktion om mera övergripande kontroll av åldersgränserna än tidigare. Fortfarande köper dock var femte rökare under 16 år tobak i butikerna. Det gäller därför i första hand att se till att de nuvarande bestämmelserna iakttas allt bättre.

I tobakslagen förbjuds även förmedling av tobaksprodukter till dem som inte har fyllt 18 år. Enligt undersökningen om hälsovanor bland unga 2013 var det oftast kompisar som förmedlade tobak. Ungefär var tredje av dem som röker dagligen uppgav att också någon annan vuxen än en förälder hade försett dem med tobak. De vuxnas aktiva ingripande mot förmedlingsverksamheten är ett viktigt sätt att förebygga tobaksrökning.

Enligt tobakslagen ska Valvira styra regionförvaltningsverken och kommunerna i deras skötsel av de uppgifter som med stöd av tobakslagen ankommer på dem. Valviras riksprogram för övervakningen av tobakslagen (det riksomfattande tillsynsprogrammet) styr kommunernas tillsyn över efterlevnaden av tobakslagen och främjar planmässigheten och kvaliteten hos övervakningen. Kommunen ska för regelbunden tillsyn utarbeta och godkänna en plan för övervakningen av tobakslagen (kommunal tillsynsplan) så att tillsynen är av hög kvalitet och regelbunden samt förebygger sanitära olägenheter.

Tobakslagstiftningen i Finland är välutvecklad och resultaten har på det hela tagit varit framgångsrika. Tobaksrökningen har minskat bland vuxna och unga i Finland. Exempelvis i år röker 12 procent av 14—18-åringarna dagligen. I början av millenniet rökte däremot fortfarande 25 procent av samma åldersgrupp dagligen. Det finns trots allt fortfarande alltför många som röker i Finland. Det finns inte någon enskild metod för att minska tobaksrökningen i betydande grad, utan det behövs olika insatser som stöttar varandra.

Social- och hälsovårdsministeriet bereder i enlighet med regeringsprogrammet ett tobakspolitiskt åtgärdsprogram för att nå syftet med tobakslagen. I åtgärdsprogrammet linjerar man de centrala målen och åtgärderna för att successivt nå ett slut på användningen av tobaksprodukter. I programmet framförs förutom lagstiftningsreformer även metoder för att bland annat förebygga att unga börjar röka, få slut på tobaksrökningen och förstärka en rökfri kultur.

Tobak står högt på dagordningen även internationellt. Syftet med revideringen av EU:s direktiv 2001/37/EG om tobaksprodukter är i synnerhet att skydda barn och unga från tobak. Avsikten är att samförstånd om direktivet ska nås ännu under 2013. Om direktivet blir verklighet kommer det att innebära att också tobakslagen i Finland skärps ytterligare.

Tobakslagstiftningen i Finland påverkas förutom av direktivet också av WHO:s ramkonvention om tobakskontroll (FCTC). Den 25 september 2013 undertecknade Finland det tilläggsprotokoll till ramkonventionen som syftar till att förhindra olaglig handel med tobaksprodukter.