Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koronaepidemia on iskenyt rajusti kulttuurialaan. Viruksen leviämisen estämiseksi määrätyt rajoitukset ovat käytännössä pysäyttäneet suomalaisen kulttuurielämän lähes täysin. Etenkin musiikkiala on kärsinyt epidemiasta festivaalien ja konserttien ollessa jäissä, sillä valtaosa musiikintekijöistä toimii freelancereina. Tyhjän päälle eivät ole jääneet ainoastaan artistit vaan myös heidän taustaorganisaationsa sekä tapahtumanjärjestäjät.
Music Finland ry arvioi musiikkialan arvon laskeneen kolmanneksella vuonna 2020 koronatilanteen vuoksi, mikä merkitsi yli 250 miljoonan euron tulonmenetyksiä alalle. Suurimmat tulonmenetykset iskivät odotetusti elävään musiikkiin kokoontumisrajoitusten peruessa tapahtumia. Tänä vuonna sama on vaarassa toistua uusien virusmuunnosten päästyä valloilleen useilla alueilla. Tilanne on erityisen vaikea tapahtumanjärjestäjille, jotka joutuvat valmistelemaan ensi kesän tapahtumia ilman varmuutta siitä, voidaanko niitä ollenkaan järjestää. Monia tapahtumia ei myöskään voi järjestää vaihtoehtoisilla tavoilla, joten useissa tapauksissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää tapahtuman peruminen.
Kulttuurialan työntekijöiden tulojen perustuessa suurelta osin yleisötilaisuuksiin epidemian aiheuttamat tulonmenetykset iskevät pahimmin etenkin freelancereihin, joiden toimeentulo riippuu tapahtumien toteutumisesta. Jo vuoden kestänyt epävarmuus uhkaa mullistaa kulttuurialaa pysyvästi elantonsa menettäneiden työntekijöiden siirtyessä muille aloille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: