Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestetään pääasiassa työvoimakoulutuksena, joka on suunnattu TE -toimiston asiakkaille. Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen tarjontaa on päättyvällä hallituskaudella lisätty vastaamaan maahanmuuttajien määrän kasvua ja tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä. Opetushallituksen antamissa Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään koulutuksen sisällöt, joihin kuuluvat suomen tai ruotsin kielen opiskelun ohella työelämä- ja yhteiskuntataitojen opinnot.

Lisäksi kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää omaehtoisina opintoina. Esimerkiksi kunnat ovat järjestäneet suomen tai ruotsin kielen opetusta ja yhteiskuntaan perehdyttävää koulutusta työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien omaehtoista koulutusta on järjestetty esimerkiksi aikuisoppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Myös kolmannen sektorin toimijat ovat toteuttaneet maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusta. Omaehtoista koulutusta ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille.

Vuonna 2011 voimaan tulleessa, kotoutumisen edistämiseksi annetun lain (1386/2010) uudistuksessa laajennettiin maahanmuuttajien oikeutta alkuvaiheen kotoutumispalveluihin. Laissa säädettiin muun muassa Suomeen muuttaville jaettavasta suomalaista yhteiskuntaa koskevasta perustietoaineistosta. Lain toimeenpanoa on vahvistettu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamalla, Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -hankkeella. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa ja sen puitteissa kehitettiin kaikille Suomeen saapuville maahanmuuttajille jaettava Perustietoa Suomesta -opas. Lisäksi hankkeen tuella kehitettiin maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluita eri puolilla Suomea.

Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa säädettiin myös määräaikaisesta Osallisena Suomessa -kokeilusta. Kokeiluhankkeessa kehitettiin kotoutumiskoulutusta muun muassa työelämän ulkopuolella oleville ryhmille, erityisesti kotona lapsia hoitaville vanhemmille. Kokeiluhankkeen tulokset olivat myönteisiä, ja monissa kunnissa kotona lapsia hoitavien vanhempien kieli- ja yhteiskuntakoulutukset ovat jatkuneet myös hankkeen jälkeen. Keskeisiksi tekijöiksi kotona lapsia hoitavien vanhempien koulutusten onnistumiselle ovat osoittautuneet muun muassa lastenhoidon järjestäminen, koulutusten tuominen lähelle asuinalueita ja laaja verkostomainen yhteistyö koulutusten järjestämisessä. Valtakunnallinen järjestämis- ja rahoitusmalli kotona lapsia hoitavien vanhempien kieli- ja yhteiskuntakoulutuksen järjestämiseksi edellyttää kuitenkin jatkokehittämistä.

Euroopan sosiaalirahastokaudella 2014—2020 toteutetaan maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden saatavuutta ja laatua kehittävä Kotona Suomessa -hanke. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus, joka on kaikkien Suomeen saapuvien maahanmuuttajien saavutettavissa maahantulon syystä ja elämäntilanteesta riippumatta. Hankkeessa pilotoidaan ja mallinnetaan alkuvaiheen palvelukokonaisuus, jonka avulla kaikki maahanmuuttajat saavat alkuvaiheen kieli- ja yhteiskuntakoulutusta pian maahan saapumisen jälkeen ja joka tukee jatkopolkujen rakentumista koulutukseen, jatkopalveluihin tai työelämään. Kehittämistyössä hyödynnetään aiempien hankkeiden kokemuksia ja tuloksia.

Valtakunnallinen Kotona Suomessa -hanke on käynnistynyt Uudenmaan ELY -keskuksessa keväällä 2015, minkä lisäksi käynnissä on paikallisten pilottihankkeiden haku kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden mallintamiseksi. Hankkeen lopuksi esitetään valtakunnallisia ratkaisuja kaikkien maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseksi.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Integrationsutbildning för vuxna invandrare ordnas huvudsakligen som arbetskraftsutbildning som är riktad till arbets- och näringsbyråns kunder. Utbudet på sådan integrationsutbildning som ordnas som arbetskraftsutbildning har utökats under denna regeringsperiod som snart avslutas, så att den ska motsvara ökningen av antalet invandrare och stöda sysselsättningen av invandrare. I Grunderna för läroplanen för integrationsutbildning av vuxna invandrare, som Utbildningsstyrelsen har utfärdat, fastställs innehållet i utbildningen, som utöver studier i finska eller svenska också inbegriper studier i arbetslivs- och samhällsfärdigheter.

Integrationsutbildning kan dessutom ordnas som frivilliga studier. Exempelvis kommuner har ordnat undervisning i finska eller svenska och utbildning som introducerar i samhället för invandrare utanför arbetskraften. Frivillig utbildning för invandrare har ordnats exempelvis vid vuxenläroanstalter och läroanstalter för fritt bildningsarbete. Också aktörer inom tredje sektorn har tillhandahållit sådan utbildning som stöder främjandet av integrationen av invandrare. Frivilliga studier står dock inte till buds för alla invandrare utanför arbetskraften.

I samband med revideringen av lagen om främjande av integration (1386/2010), som trädde i kraft 2011, utvidgades invandrares rätt till integrationstjänster i initialskedet. I lagen föreskrevs bl.a. om sådant basinformationsmaterial om det finländska samhället som ska ges till alla som flyttar till Finland. Verkställigheten av lagen har stärkts genom ett projekt för handledning och kompetensutveckling i initialskedet av sådana som flyttat till Finland. Projektet finansierades genom Europeiska socialfonden. Projektet avslutades vid utgången av 2014 och inom ramen för det sammanställdes guiden Grundläggande information om Finland, som delas ut till alla invandrare som kommer till Finland. Med stöd av projektet utvecklades dessutom väglednings- och rådgivningstjänster i initialskedet för invandrare på olika håll i Finland.

I lagen om integrationsfrämjande föreskrevs dessutom om ett tidsbestämt försök Delaktig i Finland. Vid försöksprojektet utvecklades integrationsutbildning för bl.a. sådana grupper som är utanför arbetslivet, särskilt sådana föräldrar som tar hand om barn hemma. Resultaten av försöksprojektet var positiva, och i många kommuner har språk- och samhällsutbildningen för föräldrar som tar hand barn hemma fortsatt också efter att projektet avslutats. Centrala faktorer i framgången med utbildningar för föräldrar som tar hand om barn hemma har visat sig vara bl.a. att barnpassning har ordnats, att utbildningen ordnas i närheten av bostadsområdena och att ett omfattande nätverksformigt samarbete utnyttjas vid ordnandet av utbildningen. En riksomfattande modell för ordnande och finansiering av språk- och samhällsutbildningen för föräldrar som tar hand om barn hemma förutsätter dock fortsatt utvecklande.

Under Europeiska socialfondens programperiod 2014—2020 genomförs ett projekt vid namn Hemma i Finland som utvecklar tillgången till och kvaliteten på integrationstjänsterna för invandrare. Ett av syftena med projektet är att skapa en servicehelhet i initialskedet av integrationen som kan nås av alla invandrare som kommer till Finland oberoende av orsaken till invandring eller livssituationen. Det handlar om ett pilotprojekt där det skapas en modell av en servicehelhet i initialskedet, där alla invandrare kan få språk- och samhällsutbildning i initialskedet strax efter att de anlänt till landet och som stöder byggandet av fortsatta vägar till utbildning, fortsatt service eller arbetslivet. Vid utvecklingsarbetet utnyttjas erfarenheter och resultat av tidigare projekt.

Det riksomfattande projektet Hemma i Finland har inletts vid NTM-centralen i Nyland på våren 2015, och dessutom är det aktuellt med ansökan för lokala pilotprojekt för skapande av en modell av en servicehelhet för integration i initialskedet. Projektet avslutas med att det presenteras riksomfattande lösningar på stödjande av integrationen av alla invandrare i initialskedet.