Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.51

Kirjallinen kysymys KK 128/2019 vp 
Jari Myllykoski vas 
 
Kirjallinen kysymys sijaisvanhemman  oikeudesta vahingonkorvaukseen adoption rauetessa

Eduskunnan puhemiehelle

Kansalaispalautteen perusteella on nähtävissä epäkohtia Suomen adoptiokäytänteissä. Eräälle pariskunnalle oli sijoitettu lapsi adoptioprosessin esivaiheena, ja tähän oli biologisen äidin suostumus ja adoptiota hoitavien virkailijoiden päätös olemassa. Lapsen aluksi tuntemattomaksi jääneen biologisen isän ilmaannuttua lapsen adoptio keskeytettiin, minkä jälkeen pariskunta joutui elämään epätietoisuudessa tilanteesta silti yhä hoitaen lasta. Tulevalle adoptioäidille maksettiin vanhempainrahaa kunnes siirryttiin sijaisperhekorvauksen piiriin biologisen isän aseman varmistuttua. Korvaukset ovat pienemmät kuin mitä hän ansaitsisi palkkatyössään. Myös lapsen hankintoihin oli käytetty huomattava määrä rahaa. Epäselvä tilanne on nyt johtanut adoption raukeamiseen, lapsi sijoitukseen biologiselle isälleen ja monta vuotta kestävä adoptioprosessi alkaa alusta.  

Lasten asioissa pitää aina laittaa lapsen etu etusijalle. Lapsi oli ehtinyt muodostaa tunnesiteen tuleviin adoptiovanhempiin ja heidän laajempaan perheeseensä. Biologisen isän vaatimukset eivät ole enää adoptiolain mukaisia, vaan lapsen edun mukaista olisi jäädä perheeseen, johon tunnesiteet on jo luotu. Pariskunnalle oli myös ilmoitettu lasta heille sijoitettaessa, että asia olisi selvä ja adoptio varmasti tapahtuisi. Näin ollen heille oli muodostunut oikeutettuja odotuksia, joita tulisi lailla suojella. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suojelemme adoptointia aikovien vanhempien oikeutettuja odotuksia saada adoptoida heille jo sijoitettu lapsi ja  
mikä on viranomaisen mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus, jos adoptio raukeaa? 
Helsingissä 18.9.2019 
Jari Myllykoski vas