Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Sosiaali- ja terveysministeriössä on toiminut työryhmä, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki (380/1987) ja kehitysvammalaki (519/1977) uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi.
Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen on ollut tavoitteena usean edellisen hallituksen ohjelmassa. Kahden rinnakkaisen vammaispalveluita koskevan lain soveltaminen on ollut haastavaa, ja lakien säädöspohja on epäyhtenäinen ja osittain vanhentunut. Kaksi erillistä lakia on johtanut myös erillisiin palvelujärjestelmiin, joissa tarjotaan samantyyppisiä palveluita mutta joiden asiakasryhmien rajauksissa tai maksuperusteissa on eroja. Tämä on vaikeuttanut vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista.
Työryhmän ehdotus valmistui 16.4.2015, ja sen jälkeinen lausuntokierros päättyi 19.6.2015.
Työryhmä esittää lainsäädäntöä uudistettavaksi säätämällä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uutta lakia sovellettaisiin henkilöön, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Kunnan olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluja, jos vammainen henkilö ei saisi muun lain nojalla yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia palveluja.
Esityksen päätavoitteena on toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Esityksen tavoitteena on myös toteuttaa henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin ja välttämättömään huolenpitoon. Kyse on perustavista ihmisoikeuksista ja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta. Esityksellä on myös kustannusvaikutuksia julkiseen talouteen. Arvioiden mukaan kokonaiskulut vuodesta 2020 eteenpäin olisivat 22,5 miljoonaa euroa.
Kuitenkin toukokuussa 2015 nimitetyn Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus uudelleen arvioi mm. vammaislainsäädännön uudistamisen niin, etteivät julkisen talouden menot lisäänny.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: