Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomi on tänä vuonna EU-puheenjohtajamaa sekä Itämeren Alueellisen Kalastusyhteistyön (BALTFISH) puheenjohtaja. Suomella on siis poikkeuksellisen suuri vaikutusvalta tänä vuonna Itämeren alueen kalastusasioiden päätöksenteossa.
Antti Rinteen tuoreessa hallitusohjelmassa näkyy vahva painotus uusimman tutkitun tiedon hyödyntämiseen osana harkittua ja hyvin valmisteltua päätöksentekoa. Ohjelmassa linjataan mm., että Suomen tavoite on, että "Ajetaan EU:ssa tieteelliseen neuvoon perustuvia kalastuskiintiöitä." sekä "Kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat."
Lisäksi ohjelman sivuilla lukee: "Toteutetaan tutkimukseen pohjautuvaa ja reaktiivista lohenkalastuksen sääntelyä merellä ja joella Itämeren luonnonlohikantojen tilan parantamiseksi."
Itämeren lohikiintiöiden määritys perustuu EU:ssa Itämeren alueen maiden yhteistyöhön, jotta ylikalastusta voidaan torjua tehokkaasti (ns. yhteismaan ongelma). Prosessi etenee tavallisesti niin, että Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto (ICES) kertoo tieteentekijöiden kannan kalastuskiintiöiden osalta toukokuussa. Tämän jälkeen BALTFISH keskustelee asiasta kesäkuussa, jonka jälkeen komissio antaa ehdotuksensa elo—syyskuun vaihteessa. Tämän jälkeen BALTFISH valmistelee asiaa ja lopulta neuvosto antaa ratkaisun asiassa lokakuussa.
Vuoden 2020 kalastuskiintiöehdotus annettiin komissiosta 30.8.2019. Tässä esityksessä silmiinpistävää on, että komissio esittää Itämeren pääaltaan lohelle kokonaiskalastuskiintiöksi kaikkiaan 86 575 lohta (TAC). Samanaikaisesti tieteentekijät eli ICES katsoo, että pääaltaan kestävä TAC-pyyntitaso voi olla enintään 59 800 lohta. Kaikkiaan komissio sallisi n. 45 %:n ylikalastuksen suhteessa tieteellisesti määriteltyyn enimmäiskiintiöön.
Tämän lisäksi hallitus ei antanut eduskunnalle kirjallista selvitystä aiempien vuosien tapaan edellä mainitusta tieteellisistä suosituksista. Suomi ei voi jäädä neutraaliksi toimijaksi kalastuskiintiöneuvotteluissa. Muuten hallitus rikkoo räikeästi omaa ohjelmaansa ja saattaa sen uskottavuuden kyseenalaiseksi kestävän kalastuksen kannalta toimien tiedevastaisesti.
Lähde: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/itameren-vuoden-2020-kalastuskiintioita-koskevat-tieteelliset-suositukset-annettu-ratkaisu-tehdaan-syksylla-suomen-eu-puheenjohtajakaudella
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: