Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.27

Kirjallinen kysymys KK 138/2018 vp 
Eerikki Viljanen kesk 
 
Kirjallinen kysymys ensihoidon työturvallisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Uhkatilanteet ensihoidossa ovat viime vuosien aikoina lisääntyneet. Ennen apuun saapuvaa hoitohenkilökuntaa kunnioitettiin enemmän ja heille annettiin työrauha. Nyt tilanne on radikaalisti muuttunut. Hoitohenkilökunta kokee sanallista uhkailua, aggressiivista käytöstä, fyysistä uhkailua ja pahoinpitelyä. Suomen Ensihoitoalan liiton tekemään kyselyyn vastanneista yli 90 prosenttia kertoo kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Eniten on kohdattu sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä. Joka neljäs vastaaja on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.  

Väkivalta missään muodossa ei ole hyväksyttävää eikä sitä kenenkään tule joutua työssäänkään kokemaan. Yhtenä viestinä tästä voisi olla rikoslain muuttaminen. Riittävällä rangaistusasteikolla on merkitystä myös yleisen arvostuksen kannalta. Selkeä epäkohta rikoslaissa on, että ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaan syyllistynyttä ei nyt voida rangaista samalla asteikolla kuin esimerkiksi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä rangaistaan. Esimerkiksi samaan työtehtävään hälytetty poliisi tai palomies on lain silmissä virassa, kun taas ensihoitaja rinnastetaan tuomittaessa kuin hän olisi yksityishenkilönä paikalla.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten turvataan ensihoitotyössä työskentelevien turvallisuus ja  
onko rikoslakiin suunnitteilla muutoksia, jonka jälkeen rangaistukset ensihoitotyötä tekeviä kohtaan rinnastettaisiin rangaistusasteikoissa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen? 
Helsingissä 16.4.2018 
Eerikki Viljanen kesk