Suomen turvallisuustilanne on Venäjän hyökkäyspolitiikan seurauksena vakavasti ja pysyvästi muuttunut. Kyse ei ole vain Ukrainan sodasta, vaan laajemmasta ja pitkäkestoisesta uhkakuvasta, joka kohdistuu myös Suomeen ja erityisesti sen itärajaan. Tässä tilanteessa on välttämätöntä vahvistaa puolustuskykyä ja turvallisuutta siellä, missä uhka on todellinen. 

Pohjois-Karjala on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi keskeisessä asemassa Suomen itärajan turvallisuuden kannalta. Aiemmat ratkaisut, joissa Itä-Suomen sotilaallista läsnäoloa vähennettiin, ovat osoittautuneet virheellisiksi muuttuneessa turvallisuustilanteessa.  

Itärajan esteaidan rakentaminen on tärkeä osa rajaturvallisuuden kokonaisuutta, mutta se ei yksin riitä vastaamaan sotilaallisiin ja hybridiuhkiin. Tarvitaan pysyvämpää sotilaallista läsnäoloa, harjoittelukykyä sekä uusia teknologisia ja operatiivisia ratkaisuja osaksi kokonaisturvallisuutta. 

Moderni sodankäynti ja rajaturvallisuus nojaavat yhä enemmän miehittämättömiin järjestelmiin. Droonien käyttö on arkipäivää niin tiedustelussa, valvonnassa kuin vaikuttamisessa. Suomen on huolehdittava siitä, että sillä on riittävä oma osaaminen droonien käytössä, torjunnassa ja vastatoimissa. Tässä yhteydessä drooniosaamis- tai koulutuskeskuksen perustaminen Pohjois-Karjalaan olisi sotilaallisesti perusteltu ja alueellisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu. 

Lisäksi Euroopan komissio on esittänyt Suomelle noin 1,6 miljardin euron rahoitusta EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028—2034) sisäisen turvallisuuden ja ulkorajavalvonnan vahvistamiseen. Kyseessä on merkittävä lisäresurssi, jonka kohdentaminen edellyttää aktiivisia kansallisia päätöksiä ja poliittista tahtoa.