Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan Kiina ja valtiota hallitseva Kiinan kommunistinen puolue ovat sulkeneet Xinjiangin maakunnan vanki-, uudelleenkoulutus- ja eristysleireille noin miljoona maan muslimivähemmistöä edustavaa uiguuria. Kiinan harjoittaman etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen vaino ja syrjintä ovat jatkuneet maassa jo useita vuosia. Kiina oikeuttaa ja perustelee politiikkaansa terrorismin vastaisena toimintana: maakunnan alueilla  on lähihistorian saatossa toteutettu yksittäisiä terrori-iskuja, joihin turvallisuusviranomaiset pyrkivät nyt puuttumaan. 

Eri journalistiset lähteet ovat pyrkineet valottamaan uiguurien asemaa Xinjiangin maakunnassa ja eristysleireillä. Vapauden menettämisen lisäksi uiguurit ovat kohdanneet leireillä väkivaltaa, aivopesua ja nöyryytystä. Uusimpien raporttien mukaan kymmeniätuhansia uiguureja olisi myös siirretty pakkotyöhön tehtaisiin, kauas omilta kotiseuduiltaan.  

Kiinan valtion harjoittama politiikka voidaan nähdä suhteettomana, kollektiivisena rangaistuksena yksilöille, joilla ei ole ollut mitään osallisuutta Xinjiangin maakunnan turvallisuustilanteen heikentymiseen. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat myös raportoineet Kiinan suhteettomista ja syrjivistä toimista muita uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan. 

Kiinan valtion toimet ulottuvat myös maan rajojen ulkopuolelle. Maailman uiguurikongressin mukaan uiguureja elää Kiinan rajojen ulkopuolella tällä hetkellä arvioiden noin 1—1,6 miljoonaa, ja yhteisöjä löytyy myös Euroopan unionin alueelta ja Suomesta. Tietoja uiguurien uhkailusta ja painostamisesta on tullut esille mm. ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämien haastattelujen perusteella.  

Amnestyn mukaan haastatellut uiguurit ovat kertoneet viranomaisten painostavan ulkomailla oleskelevien uiguurien läheisiä Xinjiangissa, jotta ulkomailla asuvat sukulaiset pysyisivät hiljaa. Samoin ulkomailla asuvia uiguureja on painostettu palaamaan Xinjiangiin uhkailemalla Kiinassa olevien sukulaisten pidätyksillä. Lisäksi heitä on kiristetty antamaan lisätietoja diasporan muista uiguureista. Uiguurien oikeuksien puolesta puhuvia aktivisteja on uhkailtu, sukulaisia kadonnut ja heidän toimintaansa on pyritty häiritsemään.