Hallitus linjasi puoliväliarvioinnissa, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja työelämän tasa-arvoa edistetään työuria pidentävällä toimenpidekokonaisuudella, jonka osana mm. päivähoitomaksut porrastetaan palveluiden käytön mukaan ja käyttöön otetaan uusi joustava hoitoraha.

Nykyisellään lasten päivähoidon kuukausimaksu määräytyy perhekoon mukaan maksuprosenttina tulorajan ylittävistä perheen kuukausittaisista bruttotuloista. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien puolisoiden alaikäiset lapset.

Ylin kokopäivähoidon kuukausimaksu on perheen ensimmäiseltä lapselta 264 euroa kuukaudessa.

Osa-aikaisesta lasten päivähoidosta peritään kunnan päättämin perustein hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Tilapäisesti annettavasta päivähoidosta peritään kunnan päättämä maksu.

Näin ollen hallituksen linjaama päivähoitomaksujen porrastusmahdollisuus on jo olemassa. Se on kuitenkin kuntien päätösvallan alla.

Ruotsissa kaikilla yli 3—5-vuotiailla lapsilla on oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen 15 tuntia viikossa. Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue on esittänyt oikeutta laajennettavaksi jo 2-vuotiaisiin lapsiin. Ruotsissa tämän 15 maksuttoman tunnin ulkopuolisesta osuudesta peritään maksu. Osa kunnista käyttää niin sanottua tuntimaksua ja sähköisiä välineitä käytetyn päivähoitoajan mittaamiseksi.

Viime aikoina tämä ns. päivähoidon kellokorttijärjestelmä on noussut otsikoihin myös Suomessa, ja eri laitetuottajat ovat markkinoineet sitä innokkaasti jo kuntiin ja päiväkoteihin.

Nykyinen lakimme lasten päivähoidosta täyttää 40 vuotta 1.4.2013. Uutta lakia on vaadittu jo vuodesta 1999 alkaen. Tuolloin STM:n työryhmä esitti, että päivähoitolakia uudistetaan ja mm. varhaiskasvatuksen ja päivähoidon roolit selkiytetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Tavoitteena on antaa lakipaketti eduskunnalle keväällä 2014. Vastauksissaan useisiin kirjallisiin kysymyksiin ministeriö on luvannut, että lain valmistelun lähtökohdaksi tehdään laaja selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytilasta.

Päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen maksut ovat yksi tärkeä osa uuden lain valmistelua. Maksuilla vaikutetaan päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön ja laajuuteen. Lähtökohtana tulee olla kaikkien lasten tosiasiallinen mahdollisuus laadukkaisiin ja monipuolisiin varhaiskasvatuspalveluihin.

Hallituksen tulisi kantaa huolta siitä, että meillä vain alle 70 % 3—5-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatuspalveluihin. Muissa Pohjoismaissa osallistuminen on lähes 100 %.

YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että se ryhtyy toimenpiteisiin, että yhä useampi lapsi osallistuisi pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Toisaalta komitea myös suositteli lapsiryhmäkokojen pienentämistä.

Viimeaikainen julkinen keskustelu päiväkotien kellokorteista ja tuntimaksuista on herättänyt valtavasti huolta varhaiskasvatuksen asiantuntijoissa. Jo nykyinen käytäntö, jossa tilapäisessä hoidossa olevat lapset, osapäivähoidossa olevat lapset ja kokopäivähoidossa olevat lapset yhdistetään samoihin lapsiryhmiin, on vaarantanut päiväkotien lapsiryhmien rauhallisen toiminta- ja oppimisympäristön.

Nyt monet asiantuntijat pelkäävät, että julkisuudessa keskustellulla tuntimaksujärjestelmällä päiväkodista tulee "parkkipaikka", jossa lapset tulevat ja menevät ja jokainen tyhjä aukko täytetään uudella lapsella.

Varhaiskasvatuslain ja päivähoidon maksujärjestelmän uudistamisen taustaksi tulisi tehdä ajantasainen selvitys kuntien toteuttamista päivähoidon maksujärjestelmistä osapäivähoidon ja tilapäisen hoidon osalta sekä siitä, miten nämä käytännöt ovat vaikuttaneet lapsiryhmäkokojen muodostamiseen ja toiminnan laatuun.

Lain valmistelun taustaksi tarvitaan ajantasaista tietoa myös siitä, miten kunnat laskuttavat osittaisesta tai tilapäisestä päivähoidosta.

Osapäiväryhmissä lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välinen suhdeluku on huomattavasti suurempi kuin päiväkodin kokopäiväryhmissä. Tämä osaltaan vaikuttaa lähinnä ryhmäkoon kasvamiseen ja toisaalta vanhempien valintoihin.

Useat eri tahot ovat arvelleet, että osittaisen päivähoidon käyttö on vähäistä, koska kunnat ovat ensinnäkin lakkauttaneet päiväkotien erilliset osapäiväryhmät ja toisekseen mitoittaneet osapäivätoiminnan maksut lähes kokopäivähoitomaksujen tasolle rajoittaakseen näin kysyntää.