Hätäkeskuslaitoksen ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä on valtakunnallinen, kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien toimijoiden (poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos) yhteiskäyttöinen tietojärjestelmä. Tavoitteena on, että ERICAn mahdollistaman verkottumisen myötä Suomeen syntyy yksi, yhtenäinen hätäkeskus. Hätäkeskuslaitos on aloittanut verkottuneen toimintamallin rajoitetun käyttöönoton kesäkuussa 2019, ja sisäministeriön mukaan toimintamallin hienosäätö vie täysimittaisen verkottumisen vuoteen 2020.  

Eri puolilta maata saadun palautteen perusteella ERICAn käytössä on vielä useita ongelmia.  

ERICA on tuottanut suuria haasteita ensihoitoon. Järjestelmä on lisännyt kenttäjohtajien työmäärää ja riskinarviossa on puutteita. A- ja B-tehtävien määrä on lisääntynyt, mikä näkyy sekä lääkäriyksiköiden tehtävissä että ensivastetehtävissä. Vaikuttaa siltä, että näistä aiempaa useampi on myös ns. turha. ERICAn koetaan yliarvioivan riskiä, ja hälytysajona ajettavien tehtävien määrä on kasvanut, vaikka väestön terveydessä ei ole tapahtunut muutoksia. Hälytysajona ajettavat tehtävät lisäävät riskinottoa sekä ensihoitajille että muulle liikenteelle. Tilanne syö myös resursseja, koska hälytysajotehtäviin käytetään enemmän ensivasteyksiköitä ja muutoinkin niihin voi liittyä kahden yksikön vaste. Lisäksi kenttäjohtajat ovat kertoneet, että riskinarvio ei tavoita kaikkia hätätilapotilaita. Järjestelmän riskinarvioissa päivystäjä joutuu käymään läpi pitkiä kysymyslistoja, minkä koetaan hidastavan työtä. Toisaalla taas lisätiedot hälytyksissä ovat olleet vajavaisia. On myös koettu, että systeemin hoitaminen on ollut tärkeämpää kuin tarpeen mukaisen avun saaminen esim. ensihoitajien kohtaamissa väkivaltatilanteissa. Valtakunnallinen hätäkutsuohje on viivästynyt, ja jo sovittujen korjausten ja muutosten tilasta on erittäin vaikea saada tietoa ja ne tapahtuvat hitaasti. 

Haasteet ovat erilaisia eri puolilla maata. Yhteistä on, että ongelmilla on ollut vaikutusta sekä päivystäjien työssä jaksamiseen että kentällä etenkin ensihoitajien kokemaan turvallisuuteen. Näillä on viime kädessä suora vaikutus myös kansalaisten avunsaantiin, terveyteen ja turvallisuuteen.