Viimeksi julkaistu 27.11.2021 16.19

Kirjallinen kysymys KK 161/2020 vp 
Kari Tolvanen kok 
 
Kirjallinen kysymys lyhytterapeuttien osaamisen hyödyntämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Masennuksen varhaisvaiheessa ja esim. erilaisissa elämänkriiseissä lyhytterapeutit olisivat oivallinen täydentävä apu psykoterapeuttien, psykologien, psykiatristen sairaanhoitajien ja lääkärien avuksi. Tarve on kiistaton, koska nykyinen palvelurakenne ei mahdollista kaikkien apua tarvitsevien auttamista.  

Eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite terapiatakuusta edellyttäisi 800:aa uutta terapeuttia. Se ei ole lyhyellä aikavälillä realistista. Samaan aikaan meillä on satoja lyhytterapeuttikoulutuksen saaneita, jotka voisivat heti toimia terveydenhuollon ammattihenkilöiden apuna. He voivat tarjota matalan kynnyksen palveluja ja ennaltaehkäistä näin esim. masennuksen ja ahdistuksen syntymistä sekä pahenemista. 

On kiistaton tosiasia esim. Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna, että mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yli kolme neljäsosaa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä. Tämä on järkyttävää tuhlausta inhimillisesti, mutta myös kansantaloudellisesti. 

Useiden vuosien ajan Suomessa on koulutettu noin kaksivuotisella koulutuksella ratkaisukeskeisiä lyhytterapeutteja. Koulutuksen laajuus vaihtelee 40 opintopisteestä 60 opintopisteeseen. Koulutuksessa opiskellaan teoriatietoa psyykkisistä häiriöistä ja sairauksista sekä erilaisista menetelmistä niiden hoidossa. Lisäksi koulutukseen sisältyy runsaasti käytännön harjoittelua. Koulutukseen valitaan hakemuksen ja haastattelujen perusteella.  

Useilla lyhytterapeuttikoulutuksen suorittaneilla on vuosien koulutus ja kokemus esim. työyhteisöjen kehittäjinä, työnohjaajina, konsultteina, coacheina ja esimiehinä. Kokemukseni mukaan monellakaan esim. työpsykologina työskentelevällä ei ole vastaavaa käytännön kokemusta työelämän haasteiden ratkaisemisesta ja ihmisten selviytymisen tukemisesta.  

Lyhytterapeutteja ei käytetä lainkaan niin paljon kuin olisi mahdollista, koska heidän palvelustaan ei saa Kela-korvausta, kuten esim. psykoterapeutin palvelusta. Nähdäkseni on välttämätöntä, että lyhytterapeuttien antama lyhytterapia saadaan Kela-korvauksen piirin, koska kyseessä on tutkitusti vaikuttava varhaisen vaiheen ja matalan kynnyksen apu mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi. 

Lyhytterapeuttien koulutusten toteutuksissa on melko paljon eroja eri oppilaitosten välillä. Siksi on välttämätöntä, että Valvira asettaa samat laatukriteerit kaikille lyhytterapeutteja kouluttaville tahoille. Samoin on tarpeen, että Valvira valvoo lyhytterapeuttien toimintaa, kuten muidenkin Kelan korvauksiin oikeutettujen toimijoiden.  

On täysin kestämätöntä, että hukataan satojen koulutettujen auttajien työpanos, kun samaan aikaan tuhannet ihmiset odottavat turhaan avun piiriin pääsyä. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lyhytterapeuttikoulutuksen saaneet otetaan terveydenhuollon ammattilaisten avuksi mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä ja  
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lyhytterapeuttien koulutukselle asetetaan yhtenäiset laatukriteerit, heidän toimintaansa valvotaan ja lyhytterapeuttien antama hoito saadaan Kela-korvauksen piirin? 
Helsingissä 11.3.2020 
Kari Tolvanen kok