Ilmastonmuutoksen hillintä siedettävälle tasolle ja lajikadon pysäyttäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille tulevaisuudessa Suomessa ja maailmalla. Hallitusohjelma linjaakin Suomen näyttävän tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Hallitusohjelmassa linjataan myös EU:n ilmastotoimien vahvistamisesta.
Energiatalous on avainasemassa päästövähennysten saavuttamisessa. Sähkön ja lämmön tuotannossa on luovuttava fossiilisista polttoaineista, ja sähkön osuutta koko energiankäytöstä on kasvatettava. Riittävä päästöttömän energian saatavuus on edellytys myös päästöjä aiheuttavan teollisuustuotannon dekarbonisointiin. Esimerkiksi Kemianteollisuus on Suomessa alustavissa ar-vioissaan esittänyt, että sähkön tarve alalla tulee hiilineutraalisuuteen edettäessä lähes viisinkertaistumaan.
Puhtaan energian tarpeen mittakaava huomioiden on tärkeää, että edellytykset kaiken vähäpäästöisen energiantuotannon lisäämiseen paranevat. Nopeasti kasvavien tuuli- ja aurinkoenergian ja geotermisen lämmön ohella tarvitaan todennäköisesti uusia ydinvoimainvestointeja. Bioener-gian käytön laajentamismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset, sillä biomassan energiakäyttöä rajoittavat tarpeet hiilinieluille ja -varastoille, luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja biopohjaisten tuotteiden valmistamiselle.
Euroopan unionin piirissä suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, ja siihen on suhtauduttu monelta osin kriittisesti. Ydinvoima rajattiin ulos esityksessä Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta European Commission, 2020, Proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council establishing the Just Transition Fund. [URL: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/fs_20_50] (JTF), ja maaliskuussa 2020 EU:n asiantuntijaryhmä European Commission, 2020, Technical annex to the TEG final report on the EU taxonomy. [URL: https://ec.europa.eu/info/files/200309-sustainable-finance-teg-final-report-taxonomy-annexes_en] esitti, että ydinvoima rajattaisiin ulos ns. kestävän rahoituksen piiristä (EU Taxonomy). Kuitenkin esimerkiksi Euroopan komission oma ilmastovisio vuodelta 2018 European Commission, 2018, A Clean Planet for all - A European strategic long-term vision for a prosperous, modern, competitive and climate neutral economy [URL: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52018DC0773] käytännössä edellyttää uusia ydinvoimainvestointeja. Myös hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportin IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [V. Masson-Delmotte, P. Zhai, H. O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J. B. R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M. I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, T. Waterfield (eds.)] päästövähennyspoluissa ydinvoimaa rakennetaan lisää. Erityisesti pienet ja modulaariset ydinvoimalat ovat lupaava teknologia teollisuuden ja lämmityksen päästövähennyksiin.
Ydinvoimaa vastustavat linjaukset vaarantavat Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden toteutumisen ja osaltaan hidastavat ilmastokriisin ratkaisua globaalisti. Ne myös vaikeuttavat luonnon monimuotoisuuden suojelua, kun paine bioenergian käytön lisäämiseen kasvaa. Lisäksi ydinvoiman poliittinen rajoittaminen todennäköisesti lisää riippuvuutta fossiilisesta maakaasusta, mikä on haitallista ilmaston ohella Euroopan energiaturvallisuudelle.
Euroopan unionin ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikassa on tärkeää asettaa päämäärät keinojen edelle ja arvioida eri teknologioiden hyötyjä ja haittoja tasapuolisesti.