Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriö asetti toimikaudeksi 21.9.2012—31.12.2014 ohjausryhmän ja työryhmän eläinsuojelulain uudistamiseksi. Ohjausryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2015 loppuun saakka. 

Työ- ja ohjausryhmän toimikauden aikana on teetetty selvitykset eläinsuojeluvalvonnan järjestämisen vaihtoehdoista, löytöeläinten hoidon järjestämisestä, koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, hevosten pilttuussa pidosta, nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista sekä emakoiden tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista. Kuluvana syksynä työtä jatketaan esimerkiksi avuntarpeessa olevien eläinten auttamisvelvollisuuden sekä eläinten lopettamista ja teurastamista koskevien säännösten läpikäymisellä. Tämä on arvokasta työtä. 

Maa- ja metsätalousministeriön tuoreen tiedotteen mukaan ministeriössä maaliskuusta 2013 asti valmisteltu asetusuudistus turkiseläinten suojelusta on keskeytetty ja lainsäädännön valmistelun voimavarat keskitetään eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen. Myös eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautetaan. Päätökset herättävät suurta ihmetystä.  

Hylätessään turkistarhauskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen vuonna 2013 eduskunta vaati selkeitä parannuksia turkiseläinten hyvinvointiongelmiin. Edellisen hallituksen (2011—2015) ohjelmaan kuului myös lupaus toteuttaa selvitys turkistarhaajien mahdollisuuksista siirtyä muihin elinkeinoihin. Turkistarhauksen eläinsuojelutilanne ei ole parantunut — päinvastoin. Olemme edelleen kaukana pohjoismaisesta tasosta. Turkiseläinten olosuhteiden kehittäminen on jätetty käytännössä täysin elinkeinon omavalvonnan huoleksi. 

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvointia ja tukea eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinten omaa asiamiestä tarvitaan Suomessa jatkossakin eläinten asioiden eteenpäin viemiseksi.