Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi on useiden muiden avunantajamaiden tavoin tukenut palestiinalaisalueita kehitysyhteistyön keinoin vuodesta 1995 lähtien. Tuki käynnistyi tällöin Israelin ja PLO:n solmittua rauhansopimuksen. Kehitysyhteistyön keinoilla pyritään luomaan edellytyksiä palestiinalaisvaltion toimimiselle sekä rauhanprosessin onnistumiselle. Suomen myöntämän tuen yksi tärkeimmistä sektoreista on opetussektori. Yhteistyö opetussektorilla käynnistyi vuonna 1997. Osana tätä opetussektorin tukihanketta Suomi on vuodesta 1999 lähtien tukenut oppikirjatuotantoa. Koulukirjojen painatusta ovat Suomen lisäksi tukeneet Alankomaat ja Irlanti. Tämän tuen avulla palestiinalaisille on luotu omat oppikirjat.

Suomi sitoutui vuonna 2005 tukemaan oppikirjatuotantoa 2,8 miljoonalla eurolla. Tilanne palestiinalaisalueilla on kuitenkin tammikuussa 2006 pidettyjen palestiinalaisten lakiasäätävän neuvoston vaalien jälkeen muuttunut Hamasin noustua valtaan. Tässä uudessa tilanteessa Suomi ei ole edennyt oppikirjatuen suhteen. Suomi yhtenä EU:n jäsenmaista joutuu arvioimaan uudelleen avun myöntämistä palestiinalaisille ja toimii tässä yhteistyössä EU:n kanssa.

Suomi on pyrkinyt varmistumaan, ettei sen tukemilla oppikirjoilla yllytetä palestiinalaisia väkivaltaan ja että oppikirjat eivät sisällä antisemitistisiä piirteitä. Seurantaa on suoritettu sekä kansainvälisillä tutkimuksilla että ulkoasiainministeriön suorittamilla tutkimuksilla. Palestiinalaishallinnon ja Suomen välillä on vallinnut yhteisymmärrys näistä vaatimuksista. Viitaten Palestinian Media Watchin uusimpaan raporttiin ei ulkoasiainministeriö ole esimerkiksi löytänyt mainintaa "Sionin vanhinten pöytäkirjasta" 10. luokan historian kirjassa. Palestinian Media Watchin raportti ja kritiikki oppikirjojen sisällöstä on ainakin osittain harhaanjohtavaa, sillä siinä viitataan muihinkin lähteisiin kuin oppikirjoihin. Lisäksi voi mainita, että raportin viittaus siihen, että oppikirjat sisältävät itsemurhan ihannointia, perustuu runoon, joka on kirjoitettu vuonna 1040, eli lähes tuhat vuotta sitten, ja runoon liittyviin kysymyksiin.

Oikeus koulutukseen on yksi YK:n vuosituhatjulistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Tältä pohjalta Suomi on pyrkinyt kehittämään opetussektoria palestiinalaisalueilla. Oikeudenmukaisella ja laadukkaalla opetuksella tuetaan myös rauhan tavoitteita.

Liittyen kansanedustajien toiseen kysymykseen aluerajauksesta ja "Israelin miehityksestä" voidaan todeta, että Israel on kansainvälisen oikeuden mukaan miehittäjävallan asemassa niillä alueilla, joita vuoden 1949 aseleposopimuksessa ei määrätty kuuluvan sille ja joita se on miehittänyt vuodesta 1967 alkaen.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I likhet med många andra biståndsgivande länder har Finland stött de palestinska områdena med biståndsmedel sedan år 1995. Stödet trädde då i kraft sedan Israel och PLO ingått ett fredsavtal. Genom utvecklingssamarbetets medel försöker man skapa förutsättningar för den palestinska statens verksamhet och för framgång för fredsprocessen. Utbildningssektorn är en av de viktigaste sektorerna för det finländska stödet. Samarbetet inom utbildningssektorn begynte år 1997. Som en del av detta stödprojekt inom utbildningssektorn har Finland sedan år 1999 bistått produktionen av läroböcker. Tryckningen av skolböcker har bekostats av Nederländerna och Irland utöver Finland. Med hjälp av detta bistånd har palestinierna fått egna läroböcker.

Finland förband sig år 2005 att stödja produktionen av läroböcker med 2,8 miljoner euro. Situationen inom de palestinska områdena har emellertid efter valet i januari 2006 av det palestinska lagstiftande rådet förändrats sedan Hamas övertagit makten. I denna nya situation har Finland inte gått vidare med stödet till läroböcker. Finland är som ett av EU:s medlemsländer tvunget att omvärdera beviljandet av bistånd till palestinierna och verkar så till vida i samarbete med EU.

Finland strävar efter att försäkra sig om att palestinierna inte eggas till våld genom de stödda läroböckerna och att dessa läroböcker inte innehåller antisemitiska drag. Uppföljningen har skett både genom internationella undersökningar och genom undersökningar som utrikesministeriet företagit. Det har rått samförstånd mellan den palestinska administrationen och Finland om dessa krav. Hänvisande till den senaste rapporten från Palestinian Media Watch har utrikesministeriet till exempel inte hittat något omnämnande av "Sions visas protokoll" i historieboken för tionde klassen. Palestinian Media Watch rapport om och kritik av innehållet i läroböckerna är åtminstone delvis vilseledande, ty där hänvisas också till andra källor än läroböckerna. Dessutom kan det nämnas att rapportens hänvisning till att läroböckerna innehåller en beundran av självmord, baserar sig på en dikt som är skriven år 1040, eller närmare för tusen år sedan och på frågor som berör dikten.

Rätten till utbildning är ett av de centralaste målen i FN:s millenniedeklaration. Finland har utgående ifrån detta strävat efter att utveckla undervisningssektorn inom de palestinska områdena. Genom en rättvis och kvalitativ undervisning stöder man också fredssträvandena.

I anslutning till riksdagsledamöternas andra fråga angående den territoriella begränsningen och "den israeliska ockupationen" kan det konstateras att Israel enligt internationell rätt innehar ställningen som ockupationsmakt inom de områden som enligt vapenstilleståndsavtalet år 1949 inte fastslogs höra till Israel och som det hållit ockuperat sedan år 1967.