Kuluneen talven aikana Suomessa on koettu poikkeuksellisia sähkön hintapiikkejä erityisesti kylminä ja tuulettomina pakkasjaksoina. Pörssisähkön hinta on noussut ajoittain jopa kymmeniin sentteihin kilowattitunnilta, mikä on näkynyt suoraan kotitalouksien arjessa kohtuuttomina sähkölaskuina ja pakottanut monia rajoittamaan lämmitystä ja muuta välttämätöntä sähkönkäyttöä. Sähkö ei ole luksushyödyke, vaan välttämätön peruspalvelu, jonka kohtuuhintaisuus ja saatavuus on turvattava myös poikkeus- ja huipputilanteissa. 

Orpon hallitusohjelmaan on energiakriisin jälkimainingeissa kirjattu tavoite ottaa Suomessa käyttöön kustannustehokas kapasiteettimekanismi sähköjärjestelmän toimintavarmuuden turvaamiseksi. Tästä huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt käytännön toimiin kapasiteettimekanismin valmistelun tai käyttöönoton edistämiseksi. Hallitusohjelman kirjaus on toistaiseksi jäänyt tyhjäksi lupaukseksi, vaikka sähkön hinnan voimakas vaihtelu ja huoltovarmuuteen liittyvät riskit ovat olleet laajasti tiedossa. 

Samaan  aikaan Suomesta  on poistumassa ja  poistunut merkittävä määrä fossiilitonta, bioenergiaan perustuvaa yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (CHP), joka on ollut keskeinen osa sähköjärjestelmän säätökykyä ja huoltovarmuutta. Nykyinen, voimakkaasti sääriippuvaiseen tuotantoon nojaava sähkömarkkina ei tue tällaisen kapasiteetin säilymistä, vaikka juuri säävarma ja nopeasti käynnistyvä tuotanto on kriittistä kulutushuippujen ja poikkeustilanteiden hallinnassa. Hallituksen passiivisuus on osaltaan vauhdittanut tämän kapasiteetin ajautumista kannattamattomaksi ja markkinoilta poistuvaksi. 

Kaupunkien omistamia energiayhtiöitä edustava Energiakaupungit ry on esittänyt mallin fossiilittoman jouston reservinä toimivasta kapasiteettimekanismista, niin sanotusta sähkön hintajarrusta. Mallin tavoitteena on rajoittaa poikkeuksellisia hintapiikkejä, turvata kotimaisen ja huoltovarman säätökykyisen tuotantokapasiteetin säilyminen sekä toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu kapasiteettimekanismi kustannustehokkaasti ja EU:n sähkömarkkina- ja valtiontukisääntelyn puitteissa. Malli pohjautuu aiemman tehoreservijärjestelmän peruslogiikkaan, mutta on kevennetty ja ajanmukaistettu vastaamaan muuttunutta energiajärjestelmää ja markkinatilannetta. 

Energiakriisi ja viimeaikaiset hintapiikit ovat osoittaneet, ettei sähköjärjestelmän varautuminen ole riittävällä tasolla. Ennakoivan energiapolitiikan ja huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttäisivät hallitukselta aktiivisia toimia, mutta tähän asti vastuu on käytännössä siirretty kuluttajille, joiden odotetaan joustavan arjestaan ja kantavan riskit sähkön hinnan rajuista heilahteluista.