Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koronavirus koettelee rankasti Suomen terveydenhuoltojärjestelmän lisäksi talouttamme. Yritysten ahdinko tulee väistämättä johtamaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Näiden seurauksena monien suomalaisten tulot putoavat merkittävästi. Jo ennen koronaepidemian vaikutuksia ylivelkaantuminen on ollut Suomessa mittava ongelma. Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaat 1,9 miljoonaa. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla ja on perusteltua olettaa, että koronaviruksen vaikutusten seurauksena velkaongelmat tulevat kasvamaan entisestään. Esimerkiksi yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä jo yli 300 000 ihmistä ja lukumäärä tulee valitettavasti vielä kasvamaan entisestään.
Ylivelkaantumisella on runsaasti negatiivisia seurauksia ja kyseessä on suuri yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee löytää ratkaisuja. Hallitus suunnittelee ja toteuttaa tällä hetkellä laajalla rintamalla toimia koronan aiheuttamien haittojen lieventämiseksi. Ylivelkaantumisen suhteen tulisi ryhtyä erityistoimiin. Korkeakorkoisia pikalainoja markkinoidaan tällä hetkellä erittäin aggressiivisesti ja moni suomalainen turvautuu niihin saadakseen ruokaostoksensa maksettua tulojen romahdettua. Pikalainojen markkinointia tulisi rajoittaa tai jopa kieltää kokonaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Pikalainojen 20 prosentin vuosittainen korkokatto ei ole riittävä, vaan valmiuslain nojalla korkoja tulisi rajoittaa huomattavasti enemmän velkaantumisen hillitsemiseksi. Myös velkojen perintään ja ulosottotoimiin tarvitaan tilapäisiä helpotuksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: