Pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät jatkossa yhteistyöalueittain ne viisi maakuntaa, jotka ylläpitävät yliopistollista keskussairaalaa.  

Pelastustoimi on tutkimusten mukaan luotettu viranomainen. Tämä luottamus perustuu siihen, että kansalaiset saavat pelastuslaitokselta apua silloin, kun sitä tarvitsevat. Pelastuslaitos auttaa aina, nopeasti ja tehokkaasti. 

Tutkimuksissa, joissa mitataan kansalaisten luottamusta viranomaisiin, pelastustoimi on menestynyt erinomaisesti. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan jopa 98 prosenttia vastaajista luottaa pelastustoimen viranomaisiin.  

Pelastustoimi on kansalaisen turvallisuuden tunteen kannalta tärkeä viranomainen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) vuonna 2015 tekemässä Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa -tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten näkökulmasta, millaiset asiat vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen sekä kuinka turvallisena ja oikeudenmukaisena vastaajat kokevat suomalaisen yhteiskunnan.  

Turvallisuuden tunnetta lisäävistä tahoista vastaajat nostivat pelastuslaitoksen kaikkein useimmin (93 %) tahoksi, jolla on merkitystä turvallisuuden tunteelle. 

Hallituksen linjauksissa kysymyksiä on herättänyt se, mitkä olivat ne perustelut, joilla pelastustoimen palvelut päätettiin keskittää viidelle alueelle eikä esimerkiksi maakunnille tulevan 18 maakuntahallintojaon mukaisesti. Miksi muuttaa sellaista, joka toimii usealla eri mittarilla mitattuna erinomaisen hyvin? Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti erittäin tehokas toimija. 

Myös siitä, pitääkö pelastuslaitoksen yhtiöittää osa toiminnastaan (ensihoito), on tullut ristiriitaista tietoa. Yhtiöittäminen  voi  vaarantaa kustannustehokkaan tavan toimia. Mikäli  ensihoito yhtiöitetään, eriytetään ja kilpailutetaan, sisältäisi se myös monia muita riskejä.