Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, Kuusiokuntien ja Järviseudun seutukunnissa vallitsee yrityksille epäreilu tilanne. Alueen kaikki kunnat painivat samojen ongelmien kanssa. Alueen väestö ikääntyy, luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen ja sote-palvelut etääntyvät. Yrittämiseen on löydettävä uusia muotoja ja tarjottava uudenlaisia palveluita. Alueen kunnat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Vimpeli ja Ähtäri ovat BKT:n, koulutustason ja väkiluvun perusteella erittäin heikosti pärjääviä alueita. Viereiset kunnat Keski-Suomen maakunnan puolella kuuluvat samaan luokitukseen.
Vaalikaudella 2019—2023 korjattiin elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla yrityksille vallalla ollut epäreilu vetovoimatilanne, missä nämä edellytyksiltään samanlaiset naapurikunnat Keski-Suomessa kuuluivat korkeampaan II-tukialueeseen ja Etelä-Pohjanmaan puolella eivät. Vain kaksi vuotta myöhemmin hallitus vei elinkeinoministeri Wille Rydmanin johdolla korotuksen pois, luoden jälleen epävarmuutta ja heikentäen yritysten investointikykyä. Samaan aikaan alueella on tapahtunut myös merkittäviä takaiskuja kuten suuren työllistäjän Mattiovien toimintojen siirtäminen kokonaisuudessaan Savoon sekä Töysän korpputehtaan tulipalo. Korpputehdas saatiin säilymään alueella Alavuden kaupungin vahvan aktiivisuuden ansiosta.
Investointien vauhdittaminen, kannustimet sekä ylivaalikautinen yhteistyö olisivat keinoja, joilla alueen ja koko Suomen taloutta voidaan tervehdyttää. Tarvitaan rohkeita päätöksiä ja toimintaa. Yritykset tarvitsevat selkeän näkymän investoidakseen, työllistääkseen ja tuottaakseen alueelle kasvua. Yleisesti tunnustetaan, että EU:n aluetukien jakaminen on nollasummapeliä missä vain tietty osa alueista voi olla korotettujen tukien piirissä. Olisi kuitenkin tukien hengen mukaista, että vertailussa samanlaisilla rinnakkaisilla alueilla olisi samanlainen tukijärjestelmä.
Tavoitteena tulisikin olla järjestelmän kehittäminen siten, että tuki kattaisi kaikki nämä alueet, sen sijaan että alueita muuteltaisiin esimerkiksi hallituskoalition mielen mukaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: