Orpon hallitus on päättänyt poistaa sosiaaliturvan suojaosat, joiden tarkoitus oli tehdä pienimuotoisesta, osa-aikaisesta ja satunnaisesta työnteosta kannattavaa sosiaaliturvan saajille. Hallitus on poistanut suojaosat työttömyystuesta ja yleisestä asumistuesta ja valmistelee suojaosan poistoa toimeentulotuesta.  

Työttömyysturvan suojaosan ajatuksena on ollut kannustaa työttömiä työllistymään, kun ihminen uskaltaa ottaa vastaan pieniäkin työmahdollisuuksia, ilman pelkoa sosiaaliturvan menettämisestä tilanteessa, jossa työ yksin ei elätä. Suojaosat ovat kannustaneet ottamaan vastaan osa-aikaista tai satunnaista työtä tilanteessa, jossa kokoaikaista työtä ei ole tarjolla, tai tilanteessa, jossa työnhakijan työkyky tai elämäntilanne ei mahdollista kokoaikaista työskentelyä. Suojaosien käyttöönoton myötä sosiaaliturvalla työskentely lisääntyikin. 

Hallituksen tavoitteena suojaosien poistolla oli kannustaa ihmisiä siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Hallituksen omien arvioiden mukaan muutoksen vaikutukset olivat epävarmoja.  

Tavoite kokoaikaisen työn lisäämisestä on sinänsä kannatettava, mutta monet epäilivät suojaosien poiston vain johtavan ojasta allikkoon. Vasemmistoliitto ja monet muut tahot vastustivat muutosta ja varoittivat hallitusta muutoksen kielteisistä vaikutuksista tuensaajille ja kansantaloudelle. Pelkona oli, että kokoaikaisen työskentelyn lisääntymisen sijaan tuensaajien osa-aikainen työskentely vain vähenee. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia tuensaajien taloudelliseen tilanteeseen, työmarkkina-asemaan, kansantalouteen ja työnantajien mahdollisuuteen löytää osa-aikaista työvoimaa. 

Vaikutusarvioiden epävarmuus ja useiden tahojen varoittelut eivät kuitenkaan vaikuttaneet hallitukseen, vaan esitykset suojaosien poistosta on runnottu eteenpäin. Nyt pelot näyttävät realisoituneen, sillä seurannan perusteella tuensaajien osa-aikainen työskentely on vähentynyt ilman vastaavaa kasvua kokoaikatyön tekemisessä. Työnteko on siis vähentynyt. 

Tämä on muutoksen luonnollinen seuraus, sillä kokoaikatöihin ei noin vain mennä. Kokoaikatyötä ei ensinnäkään ole tarjolla kaikille halukkaille. Toiseksi tuensaajien työkyky ei välttämättä riitä kokoaikatyöhön, jolloin osa-aikainen työskentely on täyttä työttömyyttä parempi vaihtoehto. Kolmanneksi kaikkien elämäntilanne, esimerkiksi runsaiden hoivavastuiden takia, ei mahdollista kokoaikatyön tekemistä. Osa-aikainen työnteko on yleensä kuitenkin sekä hakijan että yhteiskunnan kannalta täyttä työttömyyttä parempi vaihtoehto. 

Hallitus siis päätyi luomaan uuden kannustinloukun, vaikka Suomessa on vuosia pyritty lievittämään erilaisia kannustinloukkuja. Suojaosien luominen oli yksi tapa tehdä sosiaaliturvasta työntekoon kannustavaa. 

Hallituksen tavoitteena oli luoda 100 000 uutta työpaikkaa, mutta valitettavasti on käynyt päinvastoin ja keväällä 2025 työttömien määrä oli noussut kahdessa vuodessa jo yli 80 000:lla. Suomen työttömyys on Euroopan toiseksi pahin. Hallituksen sosiaaliturvan leikkaamiseen perustuva työllisyyspolitiikka ei siis ole toiminut, vaan käsillä on työttömyyden hätätila.