Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ammattikorkeakouluopiskelija saattoi menettää jopa 5 000 euron opintolainahyvityksen, jos hän viivästytti opintojen aloittamista varusmiespalveluksen vuoksi. Nykyisin jos opiskelija valmistuu korkeakoulusta tavoiteaikataulussa, hän voi saada valtiolta jopa 3 300—7 600 euron opintolainahyvityksen. Tilastojen mukaan noin 145 300 opiskelijaa nosti opintolainaa lukuvuonna 2023—2024, ja noin 232 800 opiskelijalla oli valtionta-kaus voimassa.
Nykyinen lainsäädäntö ja Kelan soveltamiskäytäntö johtavat siihen, että opintolainahyvityksen määräaika alkaa kulua jo siitä, kun nuori ottaa opiskelupaikan vastaan, eikä siitä, kun hän tosiasiassa aloittaa opinnot. Tämä aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tilanteita erityisesti niille nuorille, jotka pääsevät ammattikorkeakouluun opiskelemaan suoraan valmistuttuaan toiselta asteelta. Tällöin he eivät ole vielä ehtineet suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan ennen opiskelupaikan vastaanottamista.
Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Sen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä päätoimiseen opiskeluun sekä kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Hyvitystä voi saada, jos tutkinto suoritetaan määräajassa ja opiskelijalla on valtion takaamaa opintolainaa yli 2 500 euroa. Yleisimmän ammattikorkeakoulututkinnon (210 opintopistettä) määräaika on neljä lukuvuotta. Määräaikaa voidaan pidentää esimerkiksi vanhempainrahan ja sairauspäivärahan perusteella.
Opintolainahyvityksen määräaikaa voidaan pidentää myös varusmies- tai siviilipalveluksen vuoksi, mutta ainoastaan niiden lukukausien osalta, jolloin opiskelija on tosiasiallisesti ollut palveluksessa. Sen sijaan palvelusta edeltäviä tai sen jälkeisiä poissaolokuukausia ei nykyisen lain mukaan voida ottaa huomioon, vaikka viive olisi käytännössä seurausta palvelukseen liittyvästä ajallisesta sijoittumisesta. Opintotukilain ongelmallisuus koskee erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita, sillä siellä opinnot suoritetaan tiettyyn tahtiin, johon ei voi hypätä mukaan kesken vuoden.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: