KIRJALLINEN KYSYMYS 253/2004 vp
KK 253/2004 vp - Rosa Meriläinen /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.0
Sisäinen adoptio-oikeus samaa sukupuolta olevien
parien perheissä
Eduskunnan puhemiehelle
Yli kaksikymmentä prosenttia lapsiperheistä on nykyisin
muita kuin miehen, naisen ja biologisesti yhteisten lasten muodostamia
perheitä (Perheet 1999, Tilastokeskus). Myös samaa
sukupuolta olevien perheissä on aina kasvanut lapsia. Naisparien
ja miesparien perheissä voi olla perheeseen syntyneitä,
yhdessä toivottuja lapsia tai lapset ovat voineet saada
alkunsa aikaisemmassa heterosuhteessa. Samaa sukupuolta olevien
perheissä kasvaneista lapsista on olemassa runsaasti kansainvälistä tutkimustietoa.
Tutkimusten mukaan lasten tunne-elämä ja fyysinen
kehitys on hyvä, usein jopa parempi kuin lapsilla keskimäärin.
Suomessa rekisteröidyn parin toinen osapuoli ei voi
ottaa lapsekseen rekisteröidyn puolisonsa lasta (ns. perheen
sisäinen adoptio). Perheen sisäisellä adoptiolla
tarkoitetaan juridisen vanhemmuussiteen muodostamista lapsen ja
ottovanhemman välille. Nykyisin myös samaa sukupuolta
olevat parit ovat voineet tuomioistuimen määräyksellä tulla
lapsen yhteishuoltajiksi. Huoltajuus velvoittaa huolehtimaan lapsen
hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Huoltajuus ei kuitenkaan muodosta
juridista vanhemmuussuhdetta lapsen ja huoltajan välille
eikä siis tuo mukanaan esim. elatusvelvollisuutta eikä perimisoikeutta.
Huoltajuussuhde päättyy, kun lapsi täyttää 18
vuotta.
Rekisteröityjen parisuhteiden erityiskysymyksiä selvittänyt
työryhmä esitti sisäisen adoption sallimista
rekisteröidyille samaa sukupuolta oleville pareille. Työryhmä perusteli
esitystään oikeudenmukaisuusvaikutuksilla. Sisäisen
adoption salliva lainsäädäntö merkitsisi
lisääntyvää psykologista, taloudellista
ja juridista turvaa lapsille. Lainsäädäntö kohtelisi
lasta avioliitossa syntyneen lapsen tavoin, mikä merkitsisi
sitä, että lapset olisivat yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi
elatuksen, perimyksen ja perhe-eläke-etuuksien myöntämisen
suhteen. Perheen sisäisen adoption kautta lapsen biologinen
vanhempi voi myös saada varmuuden siitä, ettei
lapsi jää vanhemmatta hänen itsensä mahdollisesti kuollessa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus on valmistelemassa esitystä samaa
sukupuolta olevien rekisteröityjen parien lasten asemasta?
Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta
2004
- Rosa Meriläinen /vihr
- Erkki Pulliainen /vihr
- Anni Sinnemäki /vihr
- Janina Andersson /vihr
- Satu Hassi /vihr
- Tuija Brax /vihr
- Kirsi Ojansuu /vihr
- Osmo Soininvaara /vihr
- Irina Krohn /vihr
- Marjaana Koskinen /sd
- Ulla Anttila /vihr
- Heidi Hautala /vihr
- Tarja Cronberg /vihr
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rosa Meriläisen /vihr. ym.
näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 253/2004
vp:
Millä aikataululla hallitus on valmistelemassa esitystä samaa
sukupuolta olevien rekisteröityjen parien lasten asemasta?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimikunta
luovutti mietintönsä "Lapset ja rekisteröity
parisuhde" sosiaali- ja terveysministeriölle 2 päivänä syyskuuta
2003. Toimikunnan asettaminen perustui valtioneuvoston lausumaan.
Antaessaan hallituksen esityksen laiksi virallistetusta parisuhteesta
(HE 200/2000 vp) valtioneuvosto edellytti,
että oikeusministeriö sekä sosiaali-
ja terveysministeriö asettavat työryhmän
selvittämään rekisteröidyssä parisuhteissa
elävien parikumppaneiden lasten oikeudelliseen ja sosiaaliseen
asemaan liittyviä kysymyksiä.
Toimikunnan ehdotukset koskivat lapseksiottamista, tapaamisoikeutta
ja eräitä perhevapaita koskevien säännösten
tarkistamista. Mietinnöstä pyydettiin lausunnot
noin 30 eri taholta, jotka edustivat mm. kuntia, käräjäoikeuksia,
lastensuojelujärjestöjä, kansainvälisen
lapseksiottamispalvelun antajia, lakimiesjärjestöjä ja
ammattijärjestöjä. Lausuntopalaute oli
ristiriitaista, joskin pääosin myönteistä.
Eräät lausunnon antaneet eivät ainakaan
tässä vaiheessa katsoneet voivansa ottaa ehdotuksiin
selvää kantaa. Kansalaiskeskustelua ehdotuksesta
on käyty melko vähän. Keskustelu olisi
erityisesti lapseksiottamista koskevien ehdotusten osalta tärkeää,
sillä ne koskettavat perhelainsäädännön
perusteita. Se, että lapsella voisi olla kaksi samaa sukupuolta
olevaa vanhempaa, on suuri periaatteellinen muutos nykytilanteeseen.
Oikeusministeriössä ei toistaiseksi ole tehty päätöksiä sen
hallinnonalaan kuuluvien ehdotusten jatkovalmistelusta. Ehdotukset
eivät kaikilta osin liity toisiinsa. Kysymys tapaamisoikeuden vahvistamisesta
lapsen ja muun kuin hänen vanhempansa välille
koskettaa muitakin tilanteita kuin niitä, joissa lapsen
vanhempi elää tai on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa.
Sen vuoksi voi olla perusteltua, ettei tämän asian
jatkovalmistelua rajoiteta rekisteröidyissä parisuhteissa
eläviin lapsiin.
Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta
2004
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Till
riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens
arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga
medlem av statsrådet översänt följande
av riksdagsledamot Rosa Meriläinen /gröna
m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 253/2004
rd:
Inom vilken tidsrymd ämnar regeringen påbörja
beredningen av en proposition i syfte att förstärka
den ställning som barn till registrerade par har?
Som svar på detta spörsmål
får jag vördsamt anföra följande:
Den 2 september 2003 lämnade en av social- och hälsovårdsministeriet
tillsatt kommission sitt betänkande om barn i registrerade
partnerskap till ministeriet i fråga. Kommissionen tillsattes
efter ett uttalande av statsrådet. När regeringens
proposition med förslag till lag om registrerat partnerskap
(RP 200/2000 rd) avläts till
riksdagen förutsatte statsrådet att justitieministeriet
samt social- och hälsovårdsministeriet tillsätter
en arbetsgrupp för att utreda frågor i anslutning
till den rättsliga och sociala ställningen hos
barn till personer som lever i registrerat partnerskap.
Kommissionen föreslog ändringar i bestämmelserna
om adoption, umgängesrätt och vissa familjeledigheter.
Utlåtande begärdes av cirka 30 remissinstanser,
vilka företrädde bland annat kommuner, tingsrätter,
barnskyddsorganisationer, internationella adoptionsorganisationer,
juristorganisationer och fackförbund. Remissvaren var sinsemellan
motstridiga, men huvudsakligen positiva. Vissa remissinstanser ansåg
sig åtminstone då inte kunna ta en klar ställning
till förslagen. Medborgardiskussionen om förslaget har
varit rätt begränsad. En diskussion vore viktig
särskilt i fråga om de förslag som gäller
adoption eftersom de tangerar familjelagstiftningens grunder. En
situation där ett barn kan ha två föräldrar
av samma kön vore en stor principiell förändring
i jämförelse med nuläget.
Vid justitieministeriet har hittills inte fattats några
beslut om fortsatt beredning av de förslag som hör
till ministeriets förvaltningsområde. Förslagen är
inte fast förknippade med varandra till alla delar. Frågan
om att fastställa umgängesrätt mellan
barnet och någon annan än en förälder
till barnet kan vara aktuell också i andra situationer än
då barnets förälder lever eller har levt
i ett registrerat partnerskap. Därför kan det
vara skäl att inte begränsa den fortsatta beredningen av
denna fråga till att gälla enbart barn som lever tillsammans
med registrerade par.
Helsingfors den 15 april 2004
Justitieminister Johannes Koskinen