KIRJALLINEN KYSYMYS 253/2004 vp

KK 253/2004 vp - Rosa Meriläinen /vihr ym.

Tarkistettu versio 2.0

Sisäinen adoptio-oikeus samaa sukupuolta olevien parien perheissä

Eduskunnan puhemiehelle

Yli kaksikymmentä prosenttia lapsiperheistä on nykyisin muita kuin miehen, naisen ja biologisesti yhteisten lasten muodostamia perheitä (Perheet 1999, Tilastokeskus). Myös samaa sukupuolta olevien perheissä on aina kasvanut lapsia. Naisparien ja miesparien perheissä voi olla perheeseen syntyneitä, yhdessä toivottuja lapsia tai lapset ovat voineet saada alkunsa aikaisemmassa heterosuhteessa. Samaa sukupuolta olevien perheissä kasvaneista lapsista on olemassa runsaasti kansainvälistä tutkimustietoa. Tutkimusten mukaan lasten tunne-elämä ja fyysinen kehitys on hyvä, usein jopa parempi kuin lapsilla keskimäärin.

Suomessa rekisteröidyn parin toinen osapuoli ei voi ottaa lapsekseen rekisteröidyn puolisonsa lasta (ns. perheen sisäinen adoptio). Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan juridisen vanhemmuussiteen muodostamista lapsen ja ottovanhemman välille. Nykyisin myös samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet tuomioistuimen määräyksellä tulla lapsen yhteishuoltajiksi. Huoltajuus velvoittaa huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Huoltajuus ei kuitenkaan muodosta juridista vanhemmuussuhdetta lapsen ja huoltajan välille eikä siis tuo mukanaan esim. elatusvelvollisuutta eikä perimisoikeutta. Huoltajuussuhde päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Rekisteröityjen parisuhteiden erityiskysymyksiä selvittänyt työryhmä esitti sisäisen adoption sallimista rekisteröidyille samaa sukupuolta oleville pareille. Työryhmä perusteli esitystään oikeudenmukaisuusvaikutuksilla. Sisäisen adoption salliva lainsäädäntö merkitsisi lisääntyvää psykologista, taloudellista ja juridista turvaa lapsille. Lainsäädäntö kohtelisi lasta avioliitossa syntyneen lapsen tavoin, mikä merkitsisi sitä, että lapset olisivat yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi elatuksen, perimyksen ja perhe-eläke-etuuksien myöntämisen suhteen. Perheen sisäisen adoption kautta lapsen biologinen vanhempi voi myös saada varmuuden siitä, ettei lapsi jää vanhemmatta hänen itsensä mahdollisesti kuollessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus on valmistelemassa esitystä samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien lasten asemasta?

Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2004

  • Rosa Meriläinen /vihr
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Janina Andersson /vihr
  • Satu Hassi /vihr
  • Tuija Brax /vihr
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Irina Krohn /vihr
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Ulla Anttila /vihr
  • Heidi Hautala /vihr
  • Tarja Cronberg /vihr

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rosa Meriläisen /vihr. ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 253/2004 vp:

Millä aikataululla hallitus on valmistelemassa esitystä samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien lasten asemasta?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimikunta luovutti mietintönsä "Lapset ja rekisteröity parisuhde" sosiaali- ja terveysministeriölle 2 päivänä syyskuuta 2003. Toimikunnan asettaminen perustui valtioneuvoston lausumaan. Antaessaan hallituksen esityksen laiksi virallistetusta parisuhteesta (HE 200/2000 vp) valtioneuvosto edellytti, että oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö asettavat työryhmän selvittämään rekisteröidyssä parisuhteissa elävien parikumppaneiden lasten oikeudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyviä kysymyksiä.

Toimikunnan ehdotukset koskivat lapseksiottamista, tapaamisoikeutta ja eräitä perhevapaita koskevien säännösten tarkistamista. Mietinnöstä pyydettiin lausunnot noin 30 eri taholta, jotka edustivat mm. kuntia, käräjäoikeuksia, lastensuojelujärjestöjä, kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antajia, lakimiesjärjestöjä ja ammattijärjestöjä. Lausuntopalaute oli ristiriitaista, joskin pääosin myönteistä. Eräät lausunnon antaneet eivät ainakaan tässä vaiheessa katsoneet voivansa ottaa ehdotuksiin selvää kantaa. Kansalaiskeskustelua ehdotuksesta on käyty melko vähän. Keskustelu olisi erityisesti lapseksiottamista koskevien ehdotusten osalta tärkeää, sillä ne koskettavat perhelainsäädännön perusteita. Se, että lapsella voisi olla kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, on suuri periaatteellinen muutos nykytilanteeseen.

Oikeusministeriössä ei toistaiseksi ole tehty päätöksiä sen hallinnonalaan kuuluvien ehdotusten jatkovalmistelusta. Ehdotukset eivät kaikilta osin liity toisiinsa. Kysymys tapaamisoikeuden vahvistamisesta lapsen ja muun kuin hänen vanhempansa välille koskettaa muitakin tilanteita kuin niitä, joissa lapsen vanhempi elää tai on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa. Sen vuoksi voi olla perusteltua, ettei tämän asian jatkovalmistelua rajoiteta rekisteröidyissä parisuhteissa eläviin lapsiin.

Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2004

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Till riksdagens talman

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Rosa Meriläinen /gröna m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 253/2004 rd:

Inom vilken tidsrymd ämnar regeringen påbörja beredningen av en proposition i syfte att förstärka den ställning som barn till registrerade par har?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Den 2 september 2003 lämnade en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt kommission sitt betänkande om barn i registrerade partnerskap till ministeriet i fråga. Kommissionen tillsattes efter ett uttalande av statsrådet. När regeringens proposition med förslag till lag om registrerat partnerskap (RP 200/2000 rd) avläts till riksdagen förutsatte statsrådet att justitieministeriet samt social- och hälsovårdsministeriet tillsätter en arbetsgrupp för att utreda frågor i anslutning till den rättsliga och sociala ställningen hos barn till personer som lever i registrerat partnerskap.

Kommissionen föreslog ändringar i bestämmelserna om adoption, umgängesrätt och vissa familjeledigheter. Utlåtande begärdes av cirka 30 remissinstanser, vilka företrädde bland annat kommuner, tingsrätter, barnskyddsorganisationer, internationella adoptionsorganisationer, juristorganisationer och fackförbund. Remissvaren var sinsemellan motstridiga, men huvudsakligen positiva. Vissa remissinstanser ansåg sig åtminstone då inte kunna ta en klar ställning till förslagen. Medborgardiskussionen om förslaget har varit rätt begränsad. En diskussion vore viktig särskilt i fråga om de förslag som gäller adoption eftersom de tangerar familjelagstiftningens grunder. En situation där ett barn kan ha två föräldrar av samma kön vore en stor principiell förändring i jämförelse med nuläget.

Vid justitieministeriet har hittills inte fattats några beslut om fortsatt beredning av de förslag som hör till ministeriets förvaltningsområde. Förslagen är inte fast förknippade med varandra till alla delar. Frågan om att fastställa umgängesrätt mellan barnet och någon annan än en förälder till barnet kan vara aktuell också i andra situationer än då barnets förälder lever eller har levt i ett registrerat partnerskap. Därför kan det vara skäl att inte begränsa den fortsatta beredningen av denna fråga till att gälla enbart barn som lever tillsammans med registrerade par.

Helsingfors den 15 april 2004

Justitieminister Johannes Koskinen