Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt syksyllä 2013 tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksen. Liikennesääntöjen ja liikenteen ohjauksen uudistamisen ja kehittämisen lisäksi hankkeen keskiössä on muun muassa tieliikenteen seuraamusjärjestelmä. Tavoitteena on se, että merkittävä osa tieliikenteen rikoksista ja rikkomuksista, joita rekisteröidään vuosittain yli 400 000 kappaletta, voitaisiin tulevaisuudessa käsitellä hallinnollisilla seuraamuksilla. Samalla seuraamusten käsittelyä viranomaisissa yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin, millä olisi oikeusturvaa parantavia vaikutuksia. Hanketta tukee oikeusministeriön Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013—2025 kirjattu toimenpide, jonka mukaan hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentamista selvitetään tieliikenteessä.

Tieliikennelaissa ja rikoslaissa säädetyillä tieliikenteen rikoksilla ja rikkomuksilla on kiinteä yhteys ajokorttilain niin sanottuihin ajokorttiseuraamuksiin. Ajo-oikeuden voi menettää muun muassa ajokorttilain 65 §:ään perustuen toistuvien tekojen tai laiminlyöntien seurauksena, jos ajo-oikeuden haltija on syyllistynyt vuoden sisällä kolmeen tai kahden vuoden aikana neljään liikennerikokseen tai -rikkomukseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tietoon on saatettu pidemmän aikaa ammattikuljettajien huoli siitä, että suomalainen ajokorttiseuraamusjärjestelmä on epäoikeudenmukainen. Huolena on se, että vähäisiin rikkomuksiin syyllistynyt kuljettaja saattaa menettää ajo-oikeuden ohella elantonsa. Selvää on, että tällaisella on merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asiaan on kiinnittänyt huomiotaan myös eduskunta valtioneuvostolle osoittamissaan ponsissa. Samassa yhteydessä on tehty esityksiä niin sanottuun eurooppalaiseen virhepistejärjestelmään siirtymiseksi.

Liikenteen turvallisuusvirasto julkaisi 23.8.2013 selvityksen Toistuvien liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmän kehittämisestä (Trafin julkaisuja 19/2013). Selvityksessä todetaan, että Suomen ajokorttiseuraamusjärjestelmä on pääosin vertailukelpoinen muiden Euroopan maiden järjestelmiin ja yhtäläisyyksiä on paljon. Tosin jotkin virhepistejärjestelmät, joita on luokiteltu Euroopassa yhteensä 17 kappaletta, sallivat enemmän joustoa kuin Suomen järjestelmä, mutta seuraamusten pituudet ovat jopa selvästi pidemmät kuin meillä. Johtopäätöksenä kuitenkin todetaan, että joidenkin osa-alueiden kehittäminen yleiseurooppalaisten käytäntöjen suuntaan on Suomessa paikallaan.

Edellä mainittuun viitaten ajokorttilakiin sisältyvää ajokieltojärjestelmää tullaan arvioimaan perusteellisesti tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä tieliikenteen seuraamusjärjestelmää kehitettäessä.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Hösten 2013 påbörjade kommunikationsministeriet en totalrevidering av vägtrafiklagstiftningen. Förutom revideringen och utvecklingen av trafikreglerna och regleringen av trafiken har bland annat vägtrafikens påföljdssystem en central plats i projektet. Målet är att en betydande del av vägtrafikbrotten och -förseelserna, av vilka det årligen registreras över 400 000 stycken, i framtiden skulle kunna behandlas med administrativa påföljder. Samtidigt skulle behandlingen av påföljderna hos myndigheterna förenklas och påskyndas, vilket skulle ha en förbättrande inverkan på rättsskyddet. Projektet stöds av justitieministeriets inskrivna åtgärd för Reformprogrammet för rättsvården för åren 2013—2025 och som undersöker möjligheterna att utvidga tillämpningsområdet för administrativa sanktioner i vägtrafiken.

Vägtrafikbrott och -förseelser som finns stadgade i vägtrafiklagen och strafflagen är nära sammankopplade med körkortslagens så kallade körkortspåföljder. Enligt 65 § i körkortslagen kan man bland annat förlora körrätten på grundval av återkommande gärningar eller försummelser om körrättsinnehavaren på ett år gjort sig skyldig till tre eller på två år till fyra trafikbrott eller -förseelser.

Kommunikationsministeriet har sedan en längre tid tillbaka blivit varse om yrkeschaufförernas oro över att det finländska påföljdssystemet för körkort är orättvist. Oron baserar sig på att en chaufför som gjort sig skyldig till ringa förseelser även kan förlora sitt levebröd vid sidan av körrätten. Det är klart att det här har betydande sociala effekter. Även riksdagen har fäst uppmärksamhet vid detta i klämmen riktad till statsrådet. Samtidigt har det gjorts propositioner angående en övergång till det så kallade europeiska felpoängsystemet.

Trafiksäkerhetsverket publicerade den 23 augusti 2013 en utredning om utvecklingen av påföljdssystemet för upprepade trafikförseelser (Trafis publikationer 19/2013). I utredningen konstateras att Finlands påföljdssystem för körkort i huvudsak är jämförbart med systemen i andra europeiska länder och likheterna är många. Å andra sidan är vissa felpoängsystem, som klassificerats som sammanlagt 17 stycken i Europa, mer flexibla än det finländska systemet men påföljderna är klart längre i alla andra system än i våra. Som slutsats konstaterar jag dock att en utveckling av vissa delområden mot den allmäneuropeiska praxisen är på sin plats i Finland.

Med hänvisning till det ovan nämnda kommer körförbudssystemet i körkortslagen att grundligt utvärderas i samband med utvecklingen av vägtrafikens påföljdssystem i totalrevideringen av vägtrafiklagstiftningen.