Reserviläiset muodostavat Suomen sodan ajan joukkojen ja puolustuskyvyn laajan massan. Asevelvollisuusjärjestelmän tuottama reservi mahdollistaa myös laaja-alaisen siviiliosaamisen hyödyntämisen maanpuolustuksessa.  

Vapaaehtoinen reserviläistoiminta sen eri muodoissa ylläpitää valmiutta, kohottaa maanpuolustustahtoa ja vahvistaa Suomen puolustusta. Erityisesti osaavien reserviläiskouluttajien merkitys korostuu, kun samaan aikaan on tarve lisätä harjoitustoimintaa ja ylläpitää korkeaa valmiutta. 

Yhä useamman reserviläisen sitouttaminen vapaaehtoiseen harjoitteluun ja muuhun maanpuolustukseen liittyvään toimintaan onkin Puolustusvoimien ja Suomen kokonaisturvallisuuden etu.  

Reserviläisaktiivit käyttävät maanpuolustukseen sekä aikaa että rahaa. Taloudelliset korvaukset vapaaehtoiseen toimintaan käytetystä ajasta ovat verrattain matalia ja monet reserviläiset käyttävät omiin — suoraan Suomen materiaalista puolustuskykyä vahvistaviin — varustehankintoihinsa merkittäviä rahasummia.  

Hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että sotilaskäyttöön soveltuvien varusteiden, tarvikkeiden ja aseiden verovähennysoikeuden luomista selvitään, siltä osin kuin ne soveltuvat kriisiajan käyttöön ja ovat yhteensopivia Puolustusvoimien tai MPK:n järjestämän maanpuolustuskoulutuksen vaatimusten kanssa. Kirjaus ei ole ainakaan vielä johtanut lainsäädäntöön. 

Verovähennys olisi tervetullut toimi. Se on keinona kuitenkin verrattain monimutkainen ja edellyttää kenties hankalaa rajanvetoa sen osalta, mikä kaikki vähennyksen piiriin luetaan. 

Verovähennyksen ohella tai sijaan olisikin perusteltua arvioida ja valmistella suoraviivaisempia keinoja reserviläisten aktiivisuuden taloudelliseen tukemiseen. 

Yksi vaihtoehto voisi olla kiinteä vuosittainen korvaus reserviläisille, jotka sitoutuisivat tiettyyn määrään harjoituksia sekä kenties jonkinasteiseen valmiuteen ja kenttäkelpoisuuden ylläpitoon. Jo pienikin summa, esimerkiksi 250—750 euroa, olisi merkityksellinen tuki varustehankintoihin ja ajankäyttöön, ja vaikutus puolustusbudjettiin olisi suhteellisen pieni. Samalla virallinen, vastikkeellinen sitoutuminen helpottaisi toiminnan suunnittelua Puolustusvoimien ja MPK:n näkökulmasta.