KIRJALLINEN KYSYMYS 29/2012 vp
KK 29/2012 vp - Eeva-Johanna Eloranta /sd
Tarkistettu versio 2.0
Lasten kanssa työskentelevän henkilön
rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Meillä Suomessa on vuodesta 2002 ollut voimassa
laki, jonka mukaan jokaisen lasten kassa työskentelevän
henkilön rikostausta on selvitettävä. Laissa
todetaan seuraavaa: "Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa
tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti
ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa
tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai
muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa
vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa."
Laissa on kuitenkin useita puutteita, jotka mahdollistavat myös
seksuaalirikoksista aiemmin tuomitun pääsyn tekemisiin
lasten ja nuorten kanssa. Edelleen liian usein viaton lapsi joutuu
hyväksikäytetyksi sellaisen ihmisen toimesta,
johon lapsen tulisi voida luottaa.
Yhtenä ongelmana on se, että vapaaehtoistoimintaan
osallistuvalta henkilöltä ei tarvitse rikostaustaa
tarkistaa eikä hänen siitä tarvitse ilmoittaa.
Vain työsuhteeseen haettaessa hakijan on esitettävä ote
rikosrekisteristään. Suomessa on valtavasti vapaaehtoisuuteen
perustuvaa toimintaa, jossa ollaan läheisessä kontaktissa
nimenomaan lapsiin. TV 1:ssä 11.1.2012 lähetetyn
Silminnäkijä-ohjelman mukaan parhaillaan Kuopiossa
lasten ja nuorten tukihenkilö on syytteessä lapsen
seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Yksi
uhreista on tukilapsi. Miehellä oli aiempaa rikostaustaa
lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä,
mutta rikostaustaa ei voitu tarkistaa, koska tukihenkilö toimii
vapaaehtoistyössä. Myös useimmat harrastus-
ja urheiluseurat toimivat täysin vapaaehtoisten voimin.
Tämä asettaa urheilu- ja harrastusseurat myös
keskenään epätasa-arvoiseen asemaan:
ne seurat, joilla on varaa palkata henkilö työsuhteeseen,
voivat näin varmuudella turvata turvallisemman ympäristön
lapsen harrastukselle kuin ne urheilu- tai harrastusseurat, joiden
on rahallisten resurssien puutteen vuoksi toimittava vapaaehtoistyön
pohjalta.
Ongelmana on myös se, minkälainen työ määritellään
tehtäväksi vuorovaikutuksessa alaikäisen
kanssa. Saman edellä mainitun Silminnäkijä-ohjelman
mukaan esimerkiksi Saarijärvellä tuomittiin koulun
kiinteistönhoitaja vuosia jatkuneesta lasten hyväksikäytöstä vuonna
2011. Tässä työsuhteessa ei taustaa tarvinnut
tarkistaa, koska henkilö ei ollut suoraan yhteydessä lapsiin:
henkilö oli kunnan tilapalvelujen kautta palkattu työhön
koulun kiinteistönhoitajaksi. Sama henkilö toimi
myös vapaaehtoistyössä nuorisotalolla
sekä tanssilavalla, paikoissa, joissa nuoria vieraili paljon.
Lisäksi yritystoiminta on lain ulkopuolella. Esimerkiksi
yksityisenä yrittäjänä toimivan
ratsastuskoulunopettajan ei tarvitse antaa selvitystä rikostaustastaan
asiakkailleen.
Nyt tammikuussa 2012 myös lapsiasiavaltuutettu on vedonnut
lain muuttamisen puolesta. Hänen mukaansa nykyinen laki
ei riittävän hyvin estä seksuaalirikoksiin
syyllistyneitä toimimasta lasten parissa. Lapsiasiavaltuutettu
toivookin lain ulottamista myös vapaaehtois- ja yritystoimintaan.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lasten
kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan
selvittämisestä annettuun lakiin saadaan pikaisesti
lisättyä selvitysvaatimuksen ulottaminen myös vapaaehtois-
ja yritystoimintaan?
Helsingissä 10 päivänä helmikuuta
2012
- Eeva-Johanna Eloranta /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 29/2012 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lasten
kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan
selvittämisestä annettuun lakiin saadaan pikaisesti
lisättyä selvitysvaatimuksen ulottaminen myös vapaaehtois-
ja yritystoimintaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettu
laki (504/2002) antaa työnantajalle mahdollisuuden
selvittää työn- tai viranhakijan sopivuutta
tehtävään. Vapaaehtoisten ja itsenäisten
ammatinharjoittajien osalta laki soveltuu ainoastaan tilanteissa,
joissa kunta tai kuntayhtymä hankkii aamu- tai iltapäivätoiminnan
palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
Kunnan tai kuntayhtymän tulee siis pyytää tehtäviä hoitavalta
henkilöltä nähtäväksi
rikosrekisteriote, jollei henkilö hoida näitä tehtäviä virka-
tai työsuhteessa palvelun tuottajaan.
Oikeusministeriö on parhaillaan asettamassa työryhmää valmistelemaan
lainmuutoksia, jotka mahdollistaisivat nykyistä laajemmin
lasten kanssa toimivien vapaaehtoistoimijoiden rikostaustan selvittämisen.
Työryhmän asettamisen taustalla on uusi lasten
seksuaalisen hyväksikäytön torjumista
koskeva direktiivi, joka edellyttää, että vapaaehtoistoiminnan
järjestäjillä on oltava mahdollisuus
pyytää vapaaehtoistoimintaan hakevalta henkilöltä tietoja
tämän mahdollisista seksuaalirikostuomioista.
Työryhmä arvioi myös muut direktiivistä aiheutuvat
rikostaustan tarkistamismenettelyä koskevat lainsäädännön
muutostarpeet. Direktiivin mukaiset lainsäädäntömuutokset
tulee toteuttaa viimeistään joulukuussa 2013.
Tavoitteena on suunnitteilla olevien muutosten avulla nykyistä laajemmin
estää seksuaalirikoksista tuomittuja henkilöitä toimimasta
lasten kanssa ja sitä kautta ehkäistä lapsiin
kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lainsäädäntöä muutettaessa
tulee kuitenkin samalla myös pyrkiä siihen, ettei
muutoksilla hankaloitettaisi lasten kannalta tärkeän
vapaaehtoistoiminnan järjestämistä tai
vapaaehtoistoimintaan osallistumista.
Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta
2012
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 29/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Vilka åtgärder tänker regeringen
vidta så att till lagen om kontroll av brottslig bakgrund
hos personer som arbetar med barn snabbt fogas en möjlighet
att kontrollkravet utsträcks också till frivillig- och
företagsverksamhet?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Lagen om kontroll av brottslig bakgrund hos personer som arbetar
med barn (504/2002) ger arbetsgivaren möjlighet
att utreda lämpligheten för uppgiften hos en person
som söker ett arbete eller en tjänst. När
det gäller frivilliga personer och självständiga
yrkesutövare tillämpas lagen endast i situationer
där en kommun eller en samkommun av en offentlig eller
privat serviceproducent skaffar tjänster för morgon-
och eftermiddagsverksamhet. En kommun eller samkommun ska alltså begära
att den person som utför uppgiften visar upp ett straffregisterutdrag,
om personen inte sköter dessa uppgifter i arbets- eller tjänsteförhållande
till serviceproducenten.
Vid justitieministeriet står man som bäst
i beråd att tillsätta en arbetsgrupp för
att bereda lagändringar som bättre än
för närvarande gör det möjligt
att reda ut den brottsliga bakgrunden hos frivilligaktörer
som arbetar med barn. Bakom tillsättandet av arbetsgruppen
ligger ett nytt direktiv om bekämpande av sexuell exploatering
av barn där det förutsätts att de som
ordnar frivilligverksamhet ska ha möjlighet att av en person
som söker till frivilligverksamhet begära uppgifter om
hans eller hennes eventuella domar för sexualbrott. Arbetsgruppen
bedömer också behovet av övriga ändringar
av lagstiftningen som gäller förfarandet för
kontroll av brottslig bakgrund som föranleds av direktivet.
Lagstiftningsändringarna i enlighet med direktivet ska
genomföras senast i december år 2013.
Målet är att med hjälp av de planerade ändringarna
mera omfattande än för närvarande förhindra
att personer som har dömts för sexualbrott verkar
med barn och den vägen förebygga sexuell exploatering
av barn. När lagstiftningen ändras ska dock samtidigt
eftersträvas att man inte genom ändringarna försvårar
den med hänsyn till barnen viktiga frivilligverksamheten
eller deltagande i frivilligverksamhet.
Helsingfors den 2 mars 2012
Justitieminister Anna-Maja Henriksson