Suomessa on uusimpien tilastotietojen mukaan liki 400 000 henkilöä, jolla on kirjattuna maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut vuosien saatossa nousujohteinen, vaikkakin maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamaan velkaantumisongelmaan on pyritty puuttumaan erilaisin keinoin. Henkilöiden määrä, joilla on maksuhäiriömerkintä, on ollut kasvussa vuosittain jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2009 maksuhäiriömerkintä oli noin 300 000 suomalaisella, joten kasvu on ollut huomattavaa, eikä ongelmaa ole kyetty valtion toimesta ratkaisemaan.  

Maksuhäiriömerkinnöistä keskusteltaessa on yksi tärkeä tarkastelun kohde ns. pikavipit eli vakuudettomat kulutusluotot. Pikavippien aiheuttamiin ongelmiin on pyritty julkisen vallan toimesta vaikuttamaan kiristämällä niitä koskevaa sääntelyä  viimeisten  kymmenen  vuoden  sisällä useaankin otteeseen. Yhtenä merkittävimmistä muutoksista voidaan pitää vuonna 2013 voimaan tullutta uudistusta, joka asetti lähes kaikille alle 2 000 euron kulutusluotoille korkokaton. Tuorein muutos nähtiin 1.9.2019, jolloin tuli voimaan laki, joka rajoittaa kulutusluotoista perittävän koron 20 prosenttiin ja muut lainanhoitokulut maksimissaan 150 euroon.  

Aikaisempien lakimuutosten jälkeen on käynyt ilmi, että pikavippiyhtiöt ovat kyenneet keksimään uusia tuotteita ja palveluita, joilla on pyritty kiertämään lain asettamia rajoitteita. Aiemmat lakimuutokset eivät ole saaneet maksuhäiriömerkintöjen määrää laskuun. Myöskään pikavippiyrityksiin kohdistetulla markkinoinnin sääntelyllä ei ole kyetty vaikuttamaan luottomainosten valtavaan tulvaan. Pikavippejä tarjoavien yritysten mainontaan törmää päivittäin jokaisessa mediakanavassa. Tämä osaltaan syventää monien velkaongelmien kanssa painivien ahdinkoa. Hetkellistä ja nopeaa helpotusta velkaongelmaan markkinoidaan hyvinkin aggressiivisesti, ja sen mainonnalta ei voi välttyä.  

Hallitus on ohjelmassaan linjannut lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla tähdätään velkaongelmaan puuttumiseen ja maksuhäiriömerkintöjen säilymisajan lyhentämiseen. Sen lisäksi hallitus on luvannut seurata pikavippejä koskevan sääntelyn tehokkuutta ja hillitä pikavippien markkinointia. Hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: "Hallituskaudella 2015—2019 hyväksytyn kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta seurataan. Mikäli sen tehokkuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelemiseksi. Vähennetään kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla aggressiivisen markkinoinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä."