Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kulttuuriala on ollut koronavuoden suurimpia kärsijöitä, koska töitä ei ole voinut koronarajoitusten takia tehdä ja tuet ovat olleet alimitoitettuja ja usein väärin kohdennettuja. Ettei tässä olisi kylliksi kestettävää kulttuurialalla, samaan aikaan hallitus leikkaa kulttuuribudjettia tulevia vuosina kymmenillämiljoonilla euroilla. Se tarkoittaa ensi vuonna taiteelle 17,5 miljoonan ja seuraavana vuonna noin 23 miljoonan euron leikkausta. Mittavien ja pysyvien leikkausten sijaan pitäisi toimia päinvastoin. Kulttuurialakin tarvitsee elvytystä siinä missä muutkin, sillä se ei ole mikään ulkopuolinen saareke yhteiskunnasta, vaan tärkeä osa sen toimintaa.
Juhlapuheissa kulttuuri ja taide muistetaan, mutta käytäntö osoittaa aivan jotain muuta. Hallitus on tehnyt arvovalinnan, joka jättää syvät arvet kulttuurialalle. Samalla hallitus toimii oman ohjelmansa vastaisesti. Hallitusohjelmassa sanotaan, että elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan itseisarvoisen perustan sekä vahvistaa demokratiaa ja sananvapautta. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja palvelusektorit ovat työvoimavaltaisia, ja ne kasvavat edelleen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin sekä nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.
Jos hallituksella on tavoitteena kasvattaa kulttuuribudjetti yhteen prosenttiin valtion budjetissa, niin sekään ei ole realismia, koska valtion kulttuuribudjettia joudutaan leikkaamaan tulevina vuosina 35 miljoonalla eurolla ja kyse on pysyvistä leikkauksista.
Jos haluamme, että meillä on elinvoimainen ja luova taiteen ja kulttuurin kenttä, se tarvitsee panostuksia ja priorisointia. Kulttuurirahoituksen pitää tulevaisuudessa kokonaisuudessaan tulla valtion budjetista eikä Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Kulttuuri- ja taidekenttä odottaa tekoja juhlapuheiden sijasta.
Taide on sivistysvaltion peruskivi, joka opettaa meitä ymmärtämään maailmaa, erilaisuutta ja elämää. Ilman taidetta maailma olisi mustavalkoinen ja yksiulotteinen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: