Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lasten kasvatuksella on keskeinen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Lasten ja perheiden näkökulman on oltava päätöksiä tehtäessä keskiössä. Perhepolitiikkaan panostamalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen. Syntyvyys on laskenut rajusti, ja sen taustasyyt ovat pitkälti kulttuuriset. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on kuitenkin vaarassa pettää, ellei laskevaan trendiin kyetä puuttumaan. Koska lasten saanti ei ole samalla tavalla itsestäänselvyys kuin aikaisemmin, on löydettävä uusia kannustimia, jotta jokainen voisi toteuttaa lapsihaaveensa.
Perhe-etuuksilla on merkittävä rooli vanhempien työeläkekarttumassa, koska työeläkettä ei kerry lastenhoidon ajalta tavanomaisesti ansiotyöstä tulevien tulojen perusteella. Palkattomien aikojen perusteella etuudensaajan työeläkettä kartuttavat perhe-etuudet voidaan jakaa vanhempainpäivä-rahoihin ja kotihoidontukeen. Vanhempainpäivärahan määrä lasketaan työtulojen perusteella tai myönnetään vähimmäismääräisenä. Jos työansioita ei ole, vanhempainrahakaudelta kertyy eläkettä ikään kuin ansioita olisi 741,96 euroa/kk. Kotihoidontuki puolestaan kerryttää eläkettä laskennallisen 741,96 euron kuukausitulon mukaan (vuoden 2019 tasossa). Eläkettä kertyy hoitojaksoilta siihen saakka, kunnes nuorin kotona hoidettavista lapsista täyttää kolme vuotta.
Lasten kasvatus on niin tärkeää työtä, että yhteiskunnan tulisi palkita siitä yhä enenevässä määrin. Siksi on syytä selvittää, voisiko lapsen kasvatuksesta lisäpalkita lapsia hoitavien vanhempien eläkekertymässä. Niin sanottu huoltajakertymä olisi osa lasta huoltavan vanhemman tai muun huoltajan eläkekertymää. Sitä maksettaisiin ajalta, jolloin lapsesta maksetaan lapsilisää vanhempainraha- ja kotihoidontukikautta lukuun ottamatta. Jos toinen vanhemmista on esimerkiksi yksinhuoltaja, hän voisi tienata toisenkin vanhemman huoltajakertymän itselleen. Huoltajakertymää maksettaisiin myös adoptio- ja sijaislapsista.
Huoltajakertymän laskennallinen palkkio muodostuisi lastenhoitoalan työehtosopimuksen mukaisesta minimituntipalkasta. Työmääräksi lasketaan yksi tunti päivässä lasta kohden.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: