Tiedotusvälineet kertoivat 16.04. puolustusvoimien entisen komentaja Jarmo Lindbergin siirtyneen konsultoimaan yhdysvaltalaista Lockheed Martinia, joka on mukana tarjouskilpailussa, kun Suomi hakee korvaajaa poistuvalle Hornet-kalustolle.  

Lindberg ryhtyi uuteen tehtäväänsä eläkkeelle siirryttyään ja lähes välittömästi kuuden kuukauden karenssiajan päätyttyä. Lindberg jäi eläkkeelle elokuun alussa 2019 ja konsulttityönsä hän aloitti huhtikuussa 2020. Mielenkiintoiseksi aikajanan tekee se, että puolustusvoimien komentajana Lindberg seurasi ja vaikutti keskeisellä tavalla HX-hankkeen etenemiseen vielä heinäkuun loppuun 2019. Esimerkiksi tarkentava tarjouspyyntö HX-hankkeesta viidelle tarjoajayritykselle lähti lokakuussa 2019.  

Lindberg on toiminut puolustusvoimien komentajana aikavälillä 1.8.2014—31.7.2019. Tätä ennen hän toimi puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä, jolloin oli keskeisesti mukana mm. puolustusvoimien materiaalihankinnoissa, puolustusvoimien hankintojen kaupallisessa valmistelussa ja sopimushallinnon toteuttamisessa. Vuosina 2008—2012 Lindberg toimi ilmavoimien komentajana.  

Työhistoriansa vuoksi Lindberg on ollut mukana koko ajan HX-hankkeessa aina esiselvityksestä (2015) tarkentavan tarjouspyynnön valmisteluun (10/2019). Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä selviää, että Suomalainen Kenraalikonsultointi Oy, jonka on konsultointisopimuksen tehnyt, on ilmoitettu verottajalle 09.01.2020 ja patenttirekisterihallituksen kaupparekisteriin 16.01.2020. 

Puolustusvoimien komentajana Lindbergillä on ollut mahdollisuus tutustua kaikkien tarjousten sisältöön. Perustellusti voidaan pohtia, kulkeeko muiden tarjoajien arkaluonteinen tieto yhden tarjoajan hyväksi? 

Jarmo Lindberg ei suinkaan ole ainoa eläkkeellä oleva upseeri, joka konsultoi jotain hävittäjäkandidaattia. Puolustusministeriön ylläpitämän lobbarirekisterin mukaan lukuisa määrä entisiä upseereita on siirtynyt tarjouskilpailussa mukana olevien yritysten palvelukseen. Se synnyttää tarpeen arvioida laajemminkin menettelyä, jossa keskeisissä puolustussektorin upseerinviroissa toimineet henkilöt siirtyvät yritysten palvelukseen.  

Korkea-arvoiset upseerit tuntevat syvällisesti koko Suomen puolustusjärjestelmän ja saavat käyttöönsä erittäin salaista tietoa. HX-hanke, mikäli toteutuu suunnitellusti, on Suomen historian suurin hankinta. Hankinnalla on myös tärkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys puolustuspoliittisen ulottuvuuden lisäksi.  

Oleellinen kysymys jääviys- ja moraaliongelmien suhteen on, kuinka paljon lobbarit ajavat kansallista ja paljonko toimeksiantajiensa etua. Jos konsultti tai hänen yrityksensä saa palkkion toimeksiantajaltaan, on luonnollista ajatella, että kyseinen yritys määrittelee, mitä palveluksia se lobbareilta haluaa.  

Suomen kansallinen etu ja hävittäjäkandidaattien etu ei ole yhteinen. Sen sijaan niiden upseerien, jotka ovat halunneet nostaa HX-hankkeen hinnan mahdollisimman korkeaksi, etu on ollut yhteinen tarjoajayritysten kanssa.