Terrorismin torjunta on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen yhteistyön merkittävimmistä kysymyksistä. Järjestäytyneen yhteiskunnan puolustaminen vaatii uudenlaisia tapoja toimia. Terrorismin torjuntaan tarvitaan laajaa valtioiden välistä yhteistyötä. Terrorismin kasvualustaa on pyrittävä estämään muun muassa radikalisoitumisen ehkäisemisellä. Samaan aikaan on käytettävä voimia terrorististen organisaatioiden toiminnan estämiseen esimerkiksi terrorismin rahoituksen eri keinojen rajoittamisella. Nämä rikollisuuden muodot muuttuvat jatkuvasti, ja se edellyttää lainsäätäjiltä aktiivista toimintaa.
ISIS on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Huolimatta siitä, ettei ISISin hallussa ole enää varsinaisia maa-alueita, ISISin ideologia ei ole kuollut. ISISin solut Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa muodostavat edelleen vakavan turvallisuusuhan. ISIS-propagandassa kannustetaan iskuihin länsimaita vastaan.
Kansainvälisen yhteisön tulee käyttää kaikki olemassa olevat työkalunsa ISISin kukistamiseen. OIR-operaatio, jossa Suomikin on ollut mukana vuodesta 2015 lähtien, on pyrkinyt kokonaisvaltaisella lähestymistavalla kehittämään Irakin oikeusvaltiokehitystä, hallintoa ja vakautta. Samalla on luotu edellytyksiä sille, ettei ISISin ideologialle synny juurtumismahdollisuuksia. Irakin vakaus on sekä Lähi-idän että Euroopan tulevaisuuden kannalta avainasemassa. (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2019.pdf).
Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueelle noin kuukausi sitten ISIS on valitettavasti saanut mahdollisuuden vahvistua. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kurdialueen vankiloissa on ollut viime vuosina noin 11 000 ISIS-taistelijaa, heistä noin 2 000 ulkomaalaista. Kurdijoukkojen ilmoituksen mukaan vankiloista on jo nyt paennut noin 750—1 000 ISIS-vankia.
Taistelijoiden vapautuminen vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen. Suojelupoliisin mukaan "On mahdollista, että vierastaistelijoiksi lähteneitä pyrkii palaamaan Suomeen. Pahimmillaan he voivat aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle kohonneen terroriuhan myötä." (Lähde: https://www.supo.fi/terrorismintorjunta/vierastaistelijat). On keskeistä, että pystymme estämään vierastaistelijoiden paluun Eurooppaan ja Suomeen.
Terrorismilainsäädäntöä uudistettiin Suomessa viime hallituskaudella. Suomi kriminalisoi matkustamisen terroristisessa tarkoituksessa vuonna 2016 sekä EU:n säännösten mukaisesti tiukensi säännöksiä siten, että myös matkustamisen edistäminen ja sen rahoittaminen terroristisessa tarkoituksessa on kriminalisoitu. Myös uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi otettiin käyttöön.
Lainsäädännöllisesti on vielä tehtävää. Terroristijärjestöön kuuluminen tulisi kriminalisoida pikaisesti. Esimerkiksi Norjassa terroristiryhmään kuuluminen on rikos. Tanskan hallitus puolestaan sääti juuri uuden lain vierastaistelijoiden kaksoiskansalaisuuden peruuttamisesta. Laki on suunnattu ensisijaisesti ISISin riveissä taistelleille vierastaistelijoille.
Ruotsalaisen Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismitutkija Magnus Ranstorp on ehdottanut Pohjoismaiden terrorismia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10800955). Lainsäädännön yhdenmukaistaminen antaisi selkeän signaalin pohjoismaisesta oikeuskäsityksestä.