Avoimella datalla tarkoitetaan esimerkiksi julkishallinnolle kertynyttä käsittelemätöntä, koneluettavassa muodossa olevaa tietoa, joka on julkisesti ja maksuttomasti kaikkien saatavilla ja edelleen kehitettävissä. Useat organisaatiot ovat viime aikoina avanneet dataansa avoimena. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit ovat avanneet omaa julkista dataansa avoimena datana noin viiden vuoden ajan. Myös Maanmittauslaitoksen dataa voi ladata vapaasti laitoksen verkkosivuilta. 

Esimerkiksi eduskunnan verkkopalvelut uudistuivat viime keväänä. Eduskunnan verkkosivujen mukaan uudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta avata julkisesti saatavilla olevaa tietoa avoimena datana. Tällä hetkellä jopa tiedonharavointi (data scraping) eli tietojen automaattinen kerääminen koneluettavaan muotoon on olemassa olevilta verkkosivuilta haastavaa. 

Valtionhallinnon verkkosivuilla julkisesti saatavilla olevan tiedon avaaminen koneluettavaan muotoon mahdollistaisi muun muassa erilaisten dataa hyödyntävien web-palveluiden kehittämisen. Yhdistämällä esimerkiksi eduskunnasta saatavaa avointa dataa kansanedustajan käyttämien sosiaalisen median palveluiden datan kanssa voitaisiin vertailla, onko edustajan valtiopäivätoimien aktiivisuudella yhteneväisyyksiä sosiaaliseen mediaan tuotetun sisällön kanssa. Myös pelkkää eduskunnan verkkosivuilta saatavaa dataa hyödyntämällä voisi muun muassa rakentaa työkalun, jolla olisi mahdollista seurata edustajan aktiivisuutta täysistuntosalissa. 

Avaamalla valtionhallinnon olemassa olevaa dataa lisättäisiin päätöksenteon ja prosessien avoimuutta. Avoin data mahdollistaisi valtion virastojen ja laitosten tiedon esittämisen uudella ja kansalaisia kiinnostavalla tavalla. Avointa dataa hyödyntävät sovellukset palvelevat demokratiaa ja parhaimmillaan herättävät keskustelua, kiinnostusta ja osallistumishalua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.