Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on parasta aikaa eduskunnassa. Hallituksen esityksen perusteluissa on kohta, joka muuttaa koronastrategian: "Turvavälien osalta on huomioitava muun muassa kyseisen tilan ominaisuudet sekä tilan ilmanvaihto. Kategorinen kahden metrin turvavälisuositus ei palvele kaikkia tiloja, minkä vuoksi sääntelyssä tulisi ottaa huomioon turvavälin sovellettavuus erilaisissa tiloissa." Kun tilojen ja tilaisuuksien ominaispiirteet huomioidaan, se antaa mahdollisuuden säännellä yleisötilaisuuksia aidosti terveysturvallisesta näkökulmasta.  

Tapahtumajärjestäjät ovat huolissaan siitä, miten alueelliset viranomaiset tätä lain perustelua noudattavat, koska tähän mennessä rajoituksia on määrätty välittämättä lainkaan yleisötilaisuuden järjestelyistä ja luonteesta. Esimerkiksi aluehallintovirastot ovat myöntäneet, että rajoitukset eivät ole perustuneet tietoon elokuvateatteritoimialan turvallisuudesta.  

Kahden metrin turvavälin mekaaninen noudattaminen olisi katastrofaalista mm. elokuvateattereille, teattereille, konserteille ja urheilutapahtumille. Kahden metrin turvaväli syö näiden toimijoiden asiakasmääriä niin, että katsomon muodosta riippuen jää käytettäväksi vain 10—25 % salin kapasiteetista. Toteutuessaan rajoitus olisi myös täysin epäoikeudenmukainen verrattuna muihin elinkeinoihin. Aloilla, joista todistetusti on lähtenyt satoja tartuntaketjuja, sallitaan sisätiloissa 50 tai 75 %:n täyttöaste. 10—25 %:n asiakasmäärillä tapahtumia ei saada kannattaviksi.  

Edelleen koronasta kärsivälle kulttuuri- ja urheilusektorille kahden metrin turvaväli olisi lopullinen isku taloudellisesti. Näin voimakkailla rajoitustoimilla tulee olla painavat perusteet, ja rajoitusten tulisi olla tarkasti rajattuja, jotta taloudelliset menetykset saataisiin minimoitua. Tapahtumajärjestäjät tarvitsevat toiminnalleen ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta eikä epävarmuutta ja ylimitoitettuja rajoituksia.