Maatalous ja maatiloilla harjoitettava muu yritystoiminta (mm. matkailu, urakointi, palvelutuotanto) on itäisen Suomen maaseudun ja alueellisen elinvoiman kantava toimiala. Kannattavuus on toimialaan katsomatta keskeinen tekijä yritysten ja perheiden pitämiseksi itäisessä Suomessa. Tämä edellyttää erityisten näkökohtien huomioimista EU:n itärajan vaikutuspiirissä olevien alueiden elinvoimaisuuden tukemisessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut itäiseen Suomeen merkittäviä haasteita maatilayritysten sekä muiden toimialojen yritysten rahoituksen saannissa. CAP-ohjelmien muutokset vuosina 2015 ja 2023 ovat viivästyttäneet EU:n ja kansallisia maatalouden tukimaksatuksia jopa kahdeksalla kuukaudella. Kun lisäksi pankkivalvontasäännöksiä tiukennettiin vuonna 2019, ovat nämä kaikki tapahtumat vaikuttaneet negatiivisesti suomalaisten maanviljelijöiden toimintaedellytyksiin ja taloudelliseen asemaan koko maassa.
Pankkisääntelyn tiukentumisen vuoksi byrokraattinen taakka on kasvanut siinä määrin, että pankeilla on vaikeuksia rekrytoida ja saada pidettyä palveluksessaan maatalouden rahoitusasiantuntijoita. Merkittävä osa rahoitusalan ammattilaisista on jättämässä alan. Arvioiden mukaan jopa 70 % työntekijän ajasta kuluu erilaiseen talousraportointiin liiketoiminnan ja asiakassuhteiden hoitamisen sijasta. Esimerkiksi Itä- ja Keski-Suomen MTK-liittojen (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) vuonna 2024 tekemän kyselyn mukaan vastaajista valtaosa kertoi, etteivät he luota pankkihenkilöstön maatalousosaamiseen.
Itäisessä Suomessa maatalousmaan arvotus on heikompaa kuin Etelä- tai Länsi-Suomessa ja uusien investointien vakuusarvostukset rahoittajilta ovat hyvin matalat ja puutteelliset. Tämän seurauksena maatalouden rakennusinvestoinnit ovat olleet pysähdyksissä eikä sukupolvenvaihdoksia tehdä riittävästi. Yksi selittävä tekijä on, että rahoitusta on evätty jopa tilanteissa, joissa viranomaiset ovat myöntäneet EU:n investointitukea ja nuorten viljelijöiden tukea. Jopa noin 2/3 kielteisistä rahoituspäätöksistä viranomaisilta itäisessä Suomessa johtuu siitä, että rahoittaja ei anna positiivista luottopäätöstä, vaikka esim. ELY-keskus myöntäisi.
Maatalousala on kriittinen ruoan, huoltovarmuuden ja Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Maatalouden kehitys itäisessä Suomessa on jäänyt jälkeen muun maan kehityksestä. Euroopan unionin tulisi kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistalousalueita itäisillä rajaseuduilla, esimerkiksi tarjoamalla verohelpotuksia sukupolvenvaihdoksille perhesuhteista riippumatta.
Euroopan investointipankki on käynnistänyt yleiseurooppalaisen maatalousohjelman maatalousrahoituksen vauhdittamiseksi tarjoamalla pääoma-avustuksia. Suomessa pankit eivät kuitenkaan ole hakeneet näitä avustuksia, koska pääomaongelma on niille merkityksetön. Suomalaisilla pankeilla on helppo pääsy pääomaan rahoitusmarkkinoilta.
Komissio on ehdottanut merkittäviä muutoksia monivuotiseen rahoituskehykseen ja CAP:n rakenteeseen vuodesta 2028 eteenpäin. Puolustus- ja kaksikäyttöhankkeiden rahoitus on saamassa siinä lisähuomiota. Maaseudun kehittäminen ja maatalous edistävät merkittävästi puolustusta ja kokonaisvaltaista turvallisuutta. Maatalousinvestoinnit ja maaseudun kehittämisen menot olisikin tunnistettava kaksikäyttömenoiksi EU:n itärajan maakunnissa.