Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu nykyisin suurelta osin alueen väestön terveydentilaa kuvaaviin diagnoositietoihin. Tämä järjestelmä on osoittautunut monin tavoin epäoikeudenmukaiseksi ja vanhentuneeksi.
Diagnoositietoon perustuva rahoitusmalli suosii hyvinvointialueita, joilla on ollut paremmat tekniset ja henkilöstöresurssit diagnoositiedon keräämiseen ja kirjaamiseen. Erityisesti alueet, joilla toimii yliopistollinen sairaala, ovat olleet etulyöntiasemassa, koska niillä on käytössään ajantasaisemmat potilastietojärjestelmät ja vahvempi hallinnollinen osaaminen.
Sen sijaan monilla muilla hyvinvointialueilla, joissa potilastietojärjestelmät ovat vanhentuneita ja henkilöstöresurssit niukat, diagnoositiedon kattavuus on heikompi. Tämä vääristää rahoituksen jakautumista ja heikentää alueiden välistä tasa-arvoa palvelujen rahoituksessa ja kehittämisessä.
Aikoinaan diagnoositietojen keruu on suunniteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuskäyttöön väestön terveyden ja sairastavuuden seurantaa varten — ei hyvinvointialueiden rahoitustarpeen määrittämiseksi. Nykyinen käyttö rahoituksen jakoperusteena on siten irtautunut alkuperäisestä tarkoituksestaan. Lisäksi on tullut ilmi tapauksia, joissa diagnoosien määrää on poikkeuksellisen paljon lisätty tietyissä sairausryhmissä, koska näistä diagnooseista on mahdollista saada suurempi rahoituskorjaus. Tämä herättää huolta järjestelmän läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.
Kelan Kanta-palveluissa on jo käytettävissä ajantasaisinta ja kattavinta tietoa paitsi sairauksista, myös kansalaisten sosiaalisesta kokonaisrasitteesta ja hyvinvointitekijöistä. Tämä data mahdollistaisi tasapuolisemman ja reaaliaikaisemman pohjan rahoituksen määrittelylle. Erillinen diagnoositietojen kerääminen työllistää huomattavasti henkilöstöä ja kuormittaa vanhentuneita ICT-järjestelmiä. Se aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia ilman, että se välttämättä parantaa tietojen laatua tai luotettavuutta.
Rahoitusjärjestelmä tulisi uudistaa perustuen reaaliaikaiseen, monipuoliseen hyvinvointitietoon, joka huomioi väestön todellisen terveydentilan ja sosiaaliset olosuhteet eri ikäryhmissä, ei vain kirjattujen diagnoosien määrää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: