Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
THL:n asiantuntijan mukaan Suomessa ainakin jo 500 henkilöä on tänä keväänä menehtynyt influenssaan. Arvio influenssakuolleisuudesta koko kevätkauden osalta on 500—2 000 henkilöä. Influenssaan kuolee satoja suomalaisia vuosittain. Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, sillä se torjuu terveillä työikäisillä 5—8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5—9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Moni riskiryhmään kuuluva jättää kuitenkin influenssarokotteen ottamatta. Ikäihmisten rokotekattavuudessa on laskua edelliseen kauteen verrattuna. Vajaa puolet yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotteen.
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama tavallista flunssaa voimakkaampi hengitystiesairaus, jonka oireita ovat nopeasti nouseva kuume, lihaskivut, päänsärky, väsymys ja kuiva yskä. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Influenssarokote vähentää sydän- ja aivoinfarktiriskiä, pienentää sydämen vajaatoiminnan vaaraa ja vähentää riskiä influenssan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen ja verenmyrkytykseen. On ristiriitaista, että niin monet ihmiset jättävät kausi-influenssarokotuksen ottamatta, vaikka ovat samalla perustellusti huolissaan koronaviruksen vaarasta. Molemmat saattavat johtaa vakavaan tautiin, josta pahimmillaan seurauksena on kuolema.
Suomeen tilattiin viime vuoden loppupuolella 1,7 miljoonaa pistettävää rokotetta ja 116 000 hengitettävää rokotetta 2—6-vuotiaille. Käyttämättömät rokotteet synnyttävät merkittävästi lääkejätettä. Rokotteita menee keväisin roskiin lähes miljoonan euron arvosta. On kestämätöntä, että roskiin heitetään joka kevätkausi 200 000 annosta. Olisi suotavaa, että ihmiset, joille rokotteita ostetaan kalliilla hinnalla ja jotka ovat oikeutettuja ilmaiseen rokotukseen, kävisivät rokotteen hakemassa. Influenssa on vaarallisimmillaan tappava tauti, joten väestötasolla sillä on suuri merkitys, että saamme estettyä ainakin osan vakavista taudeista. Ikääntyneet eivät välttämättä myöskään saa riittävästi tietoa influenssarokotteen hyödyistä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on merkittävä rooli oikean tiedon lisäämisessä. Influenssarokotteen kattavuutta on saatava lisättyä riskiryhmien keskuudessa. Rokotteen voisi antaa maksutta kaikille halukkaille, sillä siten voitaisiin parantaa laumasuojaa myös niiden osalta, jotka eivät rokotetta ota. Maailman terveysjärjestön tavoite on, että 75 prosenttia väestöstä olisi saanut rokotteen, mutta tähän tavoitteeseen emme ole koskaan päässeet.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: